Poika ja haikara - Luopumisen tuska

Studio Ghiblin heinäkuussa 2023 julkaisema Poika ja haikara (alkup. Kimitachi wa Dō Ikiru ka / Kuinka te elätte?) on Oscar-palkitun Hayao Miyazakin kahdestoista kokopitkä elokuvaohjaus ja hänen ensimmäinen pitkä elokuva kymmeneen vuoteen. Elokuva perustuu löyhästi Genzaburo Yoshinon romaaniin vuodelta 1937. Elokuva saa tänään Suomen ensi-iltansa, mutta kävin katsomassa sen ennakkoon jo keskiviikkona Finnkinon teatterissa.

Käsin piirretyn elokuvan on tuottanut tuttuun tapaan Toshio Suzuki ja sen musiikin on luonut vakiosäveltäjä Joe Hisaishi. Elokuvan tunnusmusiikin esittää J-Pop -supertähti Kenshi Yonezu. Kyseessä on yksi vuoden odotetuimmista animaatioelokuvista. Se saattaa olla Studio Ghiblin viimeinen elokuva, jonka on alusta loppuun ohjannut Hayao Miyazaki. Mutta millainen tämä odotettu teos on?

JUONI JA MARKKINOINTI

Tarinassa nuori Mahito-poika kaipaa äitiään ja päätyy etsimään tätä elävien sekä kuolleiden jakamasta rajamaailmasta. tulee kuolema päättyy ja uusi elämä voi alkaa. Elokuva on Hayao Miyazakin osin omaelämäkerrallinen fantasia elämästä ja kuolemasta, tarina luomisesta sekä ystävyyden merkityksestä. Miyazaki on muun muassa ammentanut lapsuudestaan omien vanhempiensa roolit Mahiton vanhemmille.

Juonta ei ole syytä selittää tämän tarkemmin, sillä elokuvaa ei ole tarkoituksellisesti markkinoitu Japanissa mitenkään. Japanissa elokuvan markkinointi on nojannut pelkästään Miyazakin piirtämään yksinkertaiseen luonnosjulisteeseen.

Ulkomailla markkinointikiellosta on joustettu, sillä länsimainen markkinointimateriaali käsittää muun muassa useita kuvia, julisteita ja trailereita. Markkinointimateriaalia alkoi tihkua elokuvasta syksyllä, kun elokuva alkoi kiertää maailmanlaajuisesti elokuvafestivaaleilla. Euroopassa Poika ja haikara -elokuva palkittiin ja julkaistiin elokuussa järjestetyssä Espanjan San Sebastian Film Festival -gaalassa.

Elokuvan markkinoinnin puutetta tuottaja Toshio Suzuki on perustellut sillä, että nykypäivän jatkuvassa informaatiotulvassa eläville ihmisille tiedon puute herättää mielenkiintoa. Lisäksi hän uskoo Hayao Miyazakin nimen riittävän markkinoinniksi. Poikkeuksellisesta markkinointistrategiasta huolimatta elokuva on ollut erittäin katsottu Japanissa, ja yleisön kiinnostus sitä kohtaan on ollut merkittävää myös ulkomailla. 

Tuottajan virallisista puheista huolimatta elokuvaa koskeva markkinoinnin puute saattaa kuitenkin johtua Studio Ghiblin talousvaikeuksista, sillä yhtio ei ole julkaissut elokuvia Marnie - tyttö ikkunassa -elokuvan jälkeen, joka sai ensi-iltansa Japanissa vuonna 2014. Tämän vuoden syyskuussa uutisoitiin myös siitä, että japanilainen televisioyhtiö Nippon TV on ostanut Studio Ghiblin. Nippon TV on tekemässä kuuluisasta animaatiostudiosta tytäryhtiönsä, koska studion jatkuvuus Hayao Miyazakin jälkeen on muutoin epätodennäköistä. Ehkä tämän vuoksi Miyazaki ei ole julistanut uusimman elokuvansa julkaisun yhteydessä enää eläköitymistään.

Studio Ghiblin talouskiemuroista ja yrityspolitiikasta voi lukea tarkemmin Mangakartta-podcastin Petteri Uusitalon twiittiketjusta.

Shuukan Josei -lehti on nostanut esiin Studio Ghiblin perustajiin kuuluvan tuottaja Toshio Suzukiin liittyvän skandaalin. Hän on viime vuosina sekoittanut yhä pahemmin keskenään firman liiketoimia ja yksityiselämäänsä thaimaalaisen rakastajattaren kanssa. https://t.co/ScbWQNKtM2

— Petteri Uusitalo | petteriuusitalo.bsky.social (@petteriuusitalo) 28. maaliskuuta 2023

TUOTANTO JA JULKAISU

Studio Ghiblin Poika ja haikara -elokuvan tuotantoa on leimannut salailu aina tämän kesän Japanin ensi-iltaan asti. Hayao Miyazaki aloitti elokuvan suunnittelun jo vuonna 2016, vaikka hän oli vuonna 2013 pitänyt lehdistötilaisuuden eläköitymisensä johdosta, kun hänen edellinen "viimeinen" elokuvansa Tuuli nousee oli julkaistu. Miyazaki on itse asiassa halunnut eläköityä melkein jokaisen projektinsa jälkeen viimeiset kolmekymmentä vuotta, mutta pyörtänyt päätöksensä kerta toisensa jälkeen. 

Työhön paluulle pitää löytää aina joku hyvä syy, ja siksi Hayao Miyazaki on omien sanojensa mukaan halunnut omistaa Poika ja haikara -elokuvansa lapsenlapselleen, koska "Hänen isoisänsä on siirtymässä pian toiseen maailmaan". Tämä on ehkä se pääsyy, miksi Miyazaki on työstänyt elokuvaansa pitkään ja pieteetillä.

Nyt 82-vuotias mestari ei enää välitä virallisesti eläköityä, vaan aikoo jatkaa työtään niin kauan kuin voimat riittävät tulevien projektien parissa. Korkea ikä toki näkyy siinä, että Miyazakin Poika ja haikara -elokuvaa työstettiin kuutisen vuotta, mikä on poikkeuksellisen pitkä aika animaatioelokuvalle. 

Miyazaki on siirtänyt vastuuta entistä enemmän alaisilleen, vaikka vastaa yhä elokuviensa kuvakäsikirjoituksesta ja taiteellisesta valvonnasta. Tuottaja Suzuki on arvioinut, että näistä syistä Ghiblin uutuselokuva onkin toistaiseksi Japanin kallein elokuva, ja se näkyy erityisesti sen visuaalisuudessa. Elokuvan piirrosjälki on sekä animoinnin että taustamaalausten osalta entistäkin täyteläisempää, ja sitä hyödynnetään taidokkaasti kuvaamaan arkisia ja fantastisia elementtejä. 

Elokuvan piti valmistua alunperin vuodelle 2020 Tokion kesäolympialaisiin mennessä, jotka lopulta siirtyivät vuodelle 2021. Joulukuussa 2019 tuottaja Suzuki ilmoitti, että elokuvan tuotanto vie aikaa laskettua kauemmin, ja seuraavan vuoden alussa puhjennut koronapandemia viivästytti elokuvan valmistumista entisestään, kun animaattorit joutuivat työstämään kohtauksiaan etänä seuraavan parin vuoden ajan. Lopulta etätyö myös nopeutti tuotantoa ja joulukuussa 2022 ilmoitettiin, että elokuva julkaistaan Japanissa 14. heinäkuuta 2023. Poika ja haikara teki toistaiseksi parhaan Studio Ghibli -elokuvan lippuluukkuavauksen Japanissa, ja sitä esitti yhteensä 44 IMAX-salia. Elokuva tuotti ensimmäisen viikonlopun aikana 1,7 miljoonaa dollaria.

Cinema Mondo toi Poika ja haikara -elokuvan Suomen ensi-iltaan ennätyksellisen nopeasti 17. marraskuuta 2023. Uudet Studio Ghibli -elokuvat on tyypillisesti levitetty Suomessa vasta melkein vuosi japanin ensi-illan jälkeen. Nopeasta levityksestä Cinema Mondo ansaitsee ainakin itseltäni kiitosta, sillä olin jo valmistautunut näkemään elokuvan vasta ensi vuonna. 

Lisäksi Miyazakin aiempi Studio Ghibli -tuotanto kiertää joulukuusta lähtien Finnkinon teattereissa. Finnkinon näytösajat löytyvät täältä: https://www.finnkino.fi/ghibli-klassikot/

ARVOSTELU

Menemätta tarkasti elokuvan yksityiskohtiin, Poika ja haikara (2023) on tummasävyisempi Hayao Miyazakin elokuva. Se sisältää Tuuli nousee (2013) -elokuvasta tuttua realisimin ja sota-ajan kuvausta ja Henkien kätkemä (2001) -elokuvasta tuttua fantasiaa. Siinä missä Pixar studion elokuva Soul - Sielun syövereissä (2020) esittää tuonpuoleisen maailman toiminnan hyvin rationaalisena ja valoisana, Miyazaki esittää tuonpuoleisen hyvin irrationaalisena ja hämyisenä. Elokuva herättää paljon kysymyksiä, joihin se ei pyri vastaamaan. Itse osasin valmistautua tähän enkä siksi jäänyt katsellessani liikaa miettimään näkemääni. Uudelleenkatsomisarvoa elokuvassa on rutkasti, koska Miyazakille tuttuun tapaan yksityiskohtia on jokaisessa kuvassa enemmän kuin tarpeeksi. 

Äitinsä kuolemasta traumatisoituneen Mahito-pojan ajatuksia ilmaistaan elekielellä erittäin taidokkaasti. Vähitellen vaitonainen ja syrjäytynyt Mahito kasvaa Henkien kätkemästä tutun Chihiro-tytön tavoin, ja oppii elämään surunsa kanssa. Sota ja sen mielettömyys on tuttu teema Miyazakin aiemmista teoksista, ja ehkä tunnetuin animaatio, joka käsittelee kyseistä teemaa on hänen entisen kollegansa Isao Takahatan ohjaama Tulikärpästen hauta (1988). Sota ja siihen liittyvät kärsimykset ovat ajankohtainen teema nyt myös Euroopassa, joten on hyvä, että aihetta käsitellään animaatioissa myös vakavassa mielessä. Elokuvan muu hahmogalleria on värikäs ja se ulottuu vanhoista mummoista hyvin mielikuvituksellisiin lintuihin. Vaikka elokuva keskittyy painavaan sanomaansa, jotkut sivuhahmot toimivat välillä tunnelman keventäjinä.

Elokuvan tekninen taso on omassa luokassaan, ja Joe Hisaishin musiikki tukee ja syventää kohtauksia varmalla otteella. Erityisesti haikaran tunnusmusiikki jää mieleen kepeän hengellisen sointinsa ansiosta, jonka voi kokea myös aavemaisena tietyissä kohtauksissa. Mielenkiintoisen elokuvasta tekee erityisesti sen heittelevä tunnelma, jota kuvallisen ilmaisun lisäksi muutellaan musiikin ja äänitehosteiden avulla. Katsoja asetetaan epätietoisen Mahiton saappaisiin, ja kokemaan maailma hänen kauttaan. Tällöin katsoja joutuu kokemaan ja aistimaan elokuvan miljöötä päähenkilön tahdissa ja olemaan kokoajan aistit hereillä. Miyazaki onnistuu ylläpitämään katsojan mielenkiintoa yllä, vaikka tarina sisältää paljon irrationaalisuutta. Se on omanlaisensa saavutus, ja johtuu pitkälti siitä, että hänen luomansa fantasiamaailma on niin täyteläinen ja rajattoman tuntuinen.

On tavallaan uskomatonta, että kaikista näistä toisiinsa kuulumattomista elementeistä Hayao Miyazaki on onnistunut punomaan näinkin erikoisella tavalla mieleenpainuvan teoksen. Tällaisia ajattoman tuntuisia 2D-animaatioita soisi tuotettavan enemmänkin. Toivotaan, että Miyazaki ehtii tehdä vielä jonkun lyhyen tai pitkän teoksen "eläkepäivillään". Hänen teoksia on aina mielenkiintoista katsoa, ja hän haluaa selvästi elää loppuun asti tekemällä elokuvia. Kuinka te elätte?

 

LISÄÄ KESKUSTELUA ELOKUVASTA

Yleisradion viime viikolla julkaisema Kulttuuriykkösen jakso käsittelee Hayao Miyazakin uraa ja hänen uusinta elokuvaa. Ohjelmassa ovat vieraana ääniohjaaja Pekka Lehtosaari, näyttelijä Myy Lohi ja Mangakartta-podcastin Petteri Uusitalo. Keskustelu kannattaa kuunnella vasta elokuvan jälkeen.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66697835

LOPPUARVIO: ★★★★★

Yasuo Ōtsuka (1931-2021)

Studio Ghiblin tuottaja Toshio Suzuki kertoi Tokyo Anime Art Festival -tapahtumassa, että animaattori Yasuo Ōtsuka on menehtynyt tänä aamuna 89 vuoden iässä.

Japanin animaatiohistorian kulisseista löytyy vain muutamia henkilöitä, joiden työpanos ja vaikutus on ollut mittaamatonta koko alan kehityksen kannalta. Yski heistä on Ōtsuka, joka mentoroi uransa aikana muun muassa kahta animen historian tärkeintä ohjaajaa, Hayao Miyazakia (1941) ja Isao Takahataa (1935-2018). 

Sulavasta liikeanimaatiosta tunnettu Ōtsuka aloitti uransa Toei Animation -studiolla vuonna 1956 ja oli mukana animoimassa useita pitkiä piirroselokuvia, joihin lukeutuvat Japanin ensimmäinen värillinen animaatioelokuva Panda ja taikakäärme (1958) sekä Takahatan ja Miyazakin ensimmäiset elokuvaohjaukset Horus - Auringon prinssi (1968) ja Cagliostron linna (1979). Hän oli myös mukana lukuisissa animaatiosarjoissa kuten Muumi (1969), Lupin III (1971) ja Tulevaisuuden poika Conan (1978). Hän työskenteli myös animaation opettajana muun muassa Telecom Animation Film -studiolla. Japanin elokuva-akatemia myönsi Ōtsukalle, ja myös Takahatalle postuumisti, elämäntyöpalkinnon vuonna 2019.

Mestari Ōtsukan uraan pureudutaan perusteellisesti mahtavassa JapanPop -lehdessä vuonna 2010 julkaistussa artikkelissa, joka perustuu dokumenttielokuvaan Yasuo Ōtsuka's Joy of Motion (2004). Voit lukea artikkelin Lupin III -fanisivustoltani, johon pääset klikkaamalla tästä tai blogini sivupalkista löytyvää Lupin III -kuvaketta. Suosittelen myös kaikkien piirtäjien tutustumaan viime vuonna julkaistuun taidekirjaan nimeltä Yasuo Ohtsuka - Mechanical Artworks, joka sisältää Ōtsukan erittäin yksityiskohtaisia piirroksia autoista, junista ja muista mekaanisista koneista vuosikymmenten varrelta. Itse ostin kirjan joululahjaksi.

 Kiitos elämäntyöstäsi Yasuo Ōtsuka!  

 

Isao Takahata (1935-2018)

Yksi Japanin arvostetuimmista animaatio-ohjaajista, Isao Takahata (82), on kuollut.

Takahata perusti 1980-luvun puolivälissä Studio Ghiblin yhdessä ohjaaja Hayao Miyazakin ja tuottaja Toshio Suzukin kanssa. 

Tokion yliopistossa ranskalaista kirjallisuutta opiskelleen Takahatan ura animaatioiden parissa alkoi Toei Animation studiolla 1960-luvulla, jossa hän tapasi ensimmäistä kertaa Miyazakin. Takahatan ensimmäinen elokuvaohjaustyönsä oli Horus, auringon prinssi (1968), joka ei menestynyt aikanaan elokuvateattereissa, mutta sen sisältämiä animaatiollisia ratkaisuja pidetään uraaurtavina animen historiassa. Takahata vaikutti urallaan sekä tv-animen saralla, erityisesti World Masterpiece Theater-sarjojen ohjaajana (Alppien Heidi, Marco, Annan nuoruusvuodet) että pitkien anime-elokuvien ohjaajana (Sellisti Gauche, Tulikärpästen hauta, Eilisen kuiskaus, Pom Poko ja Naapurini Yamadat). Elokuvista neljä viimeiseksi mainittua ja hänen viimeinen ohjaustyönsä Prinsessa Kaguyan taru (2013) toteutettiin Studio Ghiblillä. Takahata ja Suzuki olivat myös mukana hollantilaisen animaattorin, Michael Dudok de Witin, Punainen kilpikonna (2016) -elokuvan teossa.

Tulikärpästen hauta on yksi Isao Takahatan kuuluisimmista ohjauksista.

Takahata tuli tunnetuksi sekä arvostetuista elokuvaohjauksistaan että omaperäisestä ohjaustyylistään. Hän esimerkiksi vierasti piirtämistä, joten hän pyrki aina haalimaan työryhmäänsä itseään kyvykkäämpiä taiteilijoita. Hän tapasi ohjata alaisiaan ehdotelmilla ja sanallisen kuvailun keinoin. Tällöin sekä ohjaajan visio että piirtäjän oma kädenjälki näkyivät lopullisissa piirroksissa. 

Takahatan ohjaustyyli poikkesi periaatteeltaan vahvasti kolleegansa Hayao Miyazakin tyylistä. Miyazaki pyrkii vaikuttamaan lopullisen elokuvan ulkoasuun piirtämällä itse hyvinkin yksityiskohtaiset storyboard-kuvat, joita hänen alaistensa on jäljiteltävä tarkasti. Miyazakilla on myös tapana korjata paljon alaistensa piirroksia henkilökohtaisesti jälkikäteen, jotta hänen visionsa välittyisi elokuvan jokaisessa kohtauksessa. 

Syy, miksi Takahata on jäänyt useasti Miyazakin varjoon johtuu luultavasti hänen valitsemistaan elokuvateemoista. Suurin osa Miyazakin ohjauksista on sidottu enemmän tai vähemmän fantasioihin, kun taas Takahata käsitteli elokuvissaan enemmän realismia. Siitä huolimatta Miyazaki on useissa haastatteluissa todennut, että Takahata oli hänen urallaan alullepaneva voima, joka sai hänet kääntymään pysyvästi animaation pariin ja jatkamaan urallaan tähän päivään asti. Miehet olivat aina elokuvia tehdessään kilpailijoita keskenään ja tämä keskinäinen kilpailu kuullemma auttoi heitä aina pistämään parastaan elokuviensa eteen.

Tässä perusteellisessa haastattelussa Isao Takahata puhuu animaatiourastaan ja viimeisestä elokuvastaan Prinsessa Kaguyan taru.

Kannattaa vilkaista myös tätä Takahatalle kunniaa tekevää retrospektiiviä. 

Isao Takahatan ainutlaatuinen animaatioperintö tulee varmasti koskettamaan vielä monia sukupolvia, niin animaation kuin elokuvan ystäviä. Viimeisestä videosta löytyy Hayao Miyazakin muistopuhe ohjaajakollegalleen.

Kiitos elämäntyöstäsi Isao Takahata!

YLE:n Hayao Miyazakin erikoishaastattelu

Hayao Miyazaki Ylen haastattelussa (julkaistu 8.11.2013).

Eilen koko Ylen media tulvi heidän tekemästä Hayao Miyazakin (72) erikoishaastattelusta. Japanilaisen animaatiomestarin tunnelmia "eläköitymisen" jälkeen voi katsoa Yle Areenasta ja lukea Yle:n nettisivuilta. Uutisessa pohditaan Studio Ghiblin tulevaisuutta ja Miyazaki paljastaa, kuinka hän usutti melkein Muumeihin (vuoden 1969-sarja) tankin. Panssariajoneuvoja. lentokoneita ja helikoptereita esiintyi Muumit-sarjan jaksoissa.

Linkki Muumi (1969)-jaksoon, jossa näitä kaikkia menopelejä esiintyi: http://www.youtube.com/watch?v=UwOWmcRzpMc Jakson nimi on: "ふしぎな家なき子" (Strange Child without Home)

Miyazaki kertoo tekevänsä uutta mangaa muinaisesta Japanista ja ohjaavansa vielä muutaman lyhytelokuvan Ghibli-museota varten. Ohjaajalegenda väittää, ettei edes tuottaja Suzuki voisi vaatia elokuvaa näin kärjekkäästä mangasta.

Linkki Ylen haastatteluun ja videoon: http://yle.fi/uutiset/hayao_miyazaki_jaahyvaishaastattelussa_halusin_muumeihin_tankin/6921093
http://yle.fi/uutiset/hayao_miyazakin_elokuvat/6921100
http://yle.fi/uutiset/miten_kay_studio_ghiblin/6921096
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_jaahyvaiset_totorolle/6923975

Yle Areenasta löytyy liskäsi muutama ajankohtaisohjelma eiliseltä ja radiohaastattelu, joissa on otteita haastattelusta. http://areena.yle.fi/?q=hayao+miyazaki&media=video



Ohjaaja Isao Takahata (78) uuden elokuvansa storyboardien kimpussa.

Tämän kuun 23. päivä saa Japanin ensi-iltansa Studio Ghiblin toisen suurohjaajan Isao Takahatan elokuva Kaguya-hime no Monogatari (Prinsessa Kaguyan taru). Elokuva on ollut Takahatalla työnalla noin 8 vuotta. Viimeisin Takahatan elokuva Naapurini Yamadat julkaistiin Japanissa vuonna 1999. Elokuvan uusin traileri on seuraavanlainen.

 

Takahatan elokuva on kallein tähän mennessä tuotetuista Ghibli-elokuvista ja samalla yksi ainutlaatuisin animaatioelokuva maailmassa sen visuaalisen ulkomuotonsa johdosta. Animaatioon on käytetty kolme kertaa enemmän kuvia kuin aikaisemmissa Ghibli-elokuvissa.

Elokuvan valtaisan budjetin käänöpuolena onkin se, pystyykä se maksamaan itseään takaisin. Miyazakin uusin elokuva on kerryttänyt valtavat määrät lipputuloja, mutta annettujen tietojen mukaan elokuvan budjetti ei ole vielä ylittynyt.


Tuottaja Toshio Suzuki.

Voit lukea Studio Ghiblin pitkäaikaisen elokuvatuottajan Toshio Suzukin viimeisimpiä mietteitä tältä sivulta:  http://www.japanpolicyforum.jp/en/archives/culture/pt20131011203452.html

Kyseisessä haastattelussa Suzuki paljastaa, että Miyazakin ja Takahatan elokuvien menestyminen lippuluukuilla on Ghiblin ylläpidon kannalta elintärkeää. Studiolla on tällä hetkellä kaksi elokuvaa tuotannosssa, joiden ohjaajat ovat viimeisten tietojen mukaan Hiromasa Yonebayashi ja Goro Miyazaki. Toivoa sopii, että Miyazakin ja Takahatan elokuvat tuottavat tarpeeksi, jotta nämä tulossa olevat elokuvaprojektit toteutuvat.

Takahatan mietteitä elokuvansa teosta voi kuunnella täältä. Videossa näytetään myös, kuinka Prinsessa Kaguyan tarina- elokuvan ennennäkemätön taiteellinen ilme syntyy:
http://www.dailymotion.com/video/x16pw86_interview-isao-takahata_shortfilms

Ps. Takahataa haastateltiin menneellä viikolla hänen uuden elokuvansa johdosta. Hän totesi haastattelijalle, ettei ihmettelisi, jos Miyazaki palaisi vielä ohjaajan tuolille. Takahata
vetosi väitteeseensä kokemuksen rintaäänellä. Hän myös paljasti, ettei Kaguyan jälkeen ole ajatellut tekevänsä uutta elokuvaa vähään aikaan.



Miyazakin uusin elokuva Kaze Tachinu saa Suomen ensi-iltansa ensi keväänä.
Oheinen juliste on tehty Yhdysvaltojen ensimmäistä rajattua teatterikierrosta varten.
Kaze Tachinu kilpailee vuoden 2013 parhaan animaatioelokuvan Oskar-palkinnosta.

Tuuli nousee Japanin ensi-iltaan

Kaze Tachinu (2013)

Animemestari Hayao Miyazakin uusin elokuva Kaze Tachinu (suom. Tuuli nousee) pääsee tänään odotettuun Japanin ensi-iltaansa.

Elokuva perustuu sekä Miyazakin vuonna 2009 julkaisemaan mangaan että  Mitsubishi A6M Zero- hävittäjälentokoneen suunnittelija-insinööri Jiro Horikoshiin (1903-1982). Elokuva sijoittuu Toisen maailmansodan aikaiseen Japaniin.

Horikoshia ääninäyttelee Neon Genesis Evangelionin ohjaaja Hideaki Anno. Anno muistetaan työpanoksestaan Miyazakin Tuulen laakson Nausicaässa, jossa hän oli päävastuussa Jumalsoturin animoinnista. Nausicaä oli myös Annon uran ensimmäinen animaatioprojekti. Toista pääroolia Kaze Tachinussa näyttelee Miori Takimoto.



Kaguya hime no monogatari (2013)

Syksyllä Studio Ghibli julkaisee toisen veteraaniohjaajan, Isao Takahatan, elokuvan nimeltä Kaguya hime no monogatari. Tarina perustuu japanilaiseen kansansatuun, joka
kertoo prinsessa Kaguyasta.

Elokuva oli alunperin tarkoitus julkaista tänään Japanissa yhdessä Miyazakin elokuvan kanssa mutta tuotannollisten viiveiden takia elokuvan ensi-iltaa jouduttiin siirtämään ensi syksyyn. Levitysyhtiö Tohon mukaan muun muassa storyboardit olivat vielä keskeneräiset. Ainoa kerta, jolloin Miyazakin ja Takahatan elokuva on julkaistu yhtä aikaa oli vuonna 1988, kun Takahatan Tulikärpästen hauta ja Miyazakin Naapurini Totoro julkaistiin tuplaelokuvalippuna.

Elokuvien Suomen ensi-iltoja odotellessa (Suomen ensi-illat todennäköisesti Cinema Mondon toimesta vuonna 2014) voi vilkaista Miyazakin elokuvasta tämän pidemmän trailerin, joka julkaistiin vasta eilen.

Takahatan elokuvastakin julkaistiin pari päivää sitten tällainen maistiainen.

Miyazaki on sanonut, että hänellä riittää vielä puhtia, joten todennäköisesti Kaze Tachinu ei jää hänen viimeiseksi projektikseen. Hän haluaa pitää tulevaisuuden avoinna.

Peppi Pitkätossu 1971 - Suunnittelun tasolle jäänyt sarja

Oheinen video sisältää harvinaisia vesivärimaalauksia, jotka Hayao Miyazaki maalasi 1970-luvun alussa.

Näitä maalauksia oli tarkoitus hyödyntää ruotsalaiskirjailija Astrid Lingrenin Peppi Pitkätossu- hahmosta kertovassa animesarjassa, jonka tuotannon alkua Miyazaki ja Takahata olivat suunnittelemassa. Miyazaki matkusti Ruotsiin saakka Tokyo Movie Shinshan toimitusjohtajan, Yutaka Fujiokan, kanssa keskustelemaan tulevasta animaatiosovituksesta Lingrenin kanssa henkilökohtaisesti. Valitettavasti Lingren ei suostunut luovuttamaan Peppi-hahmon oikeuksia japanilaisten käsiin, jonka takia Nagakutsuhita no Pippi-animesarja jäi suunnittelun asteelle.

Matka ei kuitenkaan ollut ihan turha Miyazakille sillä Ruotsissa käydessään hän luonnosteli kauniita merimaisemia ja muita vastaavia näkymiä, jotka päätyivät 18 vuoden päästä Kikin Lähettipalvelu-elokuvassa esiintyneen merikaupungin maisemaksi.

Takahata ja Miyazaki saivat Peppi-hahmosta selvän esikuvan heidän Panda, Panda! (1972)-lyhytsarjassa esiintyneelle Mimiko-tytölle. Mimikolla on myös Pepin Huvikumpua muistuttava talo, joten voi arvaamatta sanoa, että Lingrenin Peppi-kirjat antoivat Takahatalle ja Miyazakille suuren inspiraation Panda, Panda!- lyhytanimesarjaa varten.

Tästä voi katsoa ja todeta itse, miten Panda, Panda!-sarjan Mimiko on selvä Peppi-klooni.

Panda, Panda!-sarja julkaistiin DVD:llä Suomessa viime vuoden lopussa. Sarja on dubattu suomeksi ja ainakin isäpandan äänenä kuullaan Jarmo Koski.

Laputa: Linna taivaalla - Mytologiasta tulee totta

                                     Alkuperäistarina ja ohjaus: Hayao Miyazaki

                                     Tuottaja: Isao Takahata

                                     Animaatio-Ohjaaja: Tsukasa Tannai

                                     Musiikki: Joe Hisaishi

                                     Julkaisu: 2.8.1986 (Japani), 6.3.2009 (Suomi)

                                     Tuotanto: Studio Ghibli

Laputa- Linna taivaalla (天空の城ラピュタ, Tenkū no Shiro Rapyuta) on vuonna 1986 julkaistu japanilainen anime-elokuva. Sen on käsikirjottanut ja ohjannut japanilainen mestariohjaaja Hayao Miyazaki. Laputa- Linna taivaalla oli Studio Ghibli-animaatiostudion ensimmäinen elokuva. Laputa voitti julkaisuvuotenaan Animage Anime Grand Prix-palkinnon.

TARINA

Eräänä pilvisenä iltana kapteeni Dolan ilmarosvosakki hyökkää pilvien lomassa lentävän ilmalaivan kimppuun. Ilmarosvot haluavat hyppysiinsä taikavoimia omaavan leijukivikristallin, jota Sheeta niminen tyttö pitää kaulallaan.Taistelun tuoksinnassa Sheeta tipahtaa ilma-aluksesta, mutta selviää hengissä leijukivikristallin ansiosta. Hän laskeutuu leijukivikristallin kannattelemana pieneen kaivoskylään. Pazu niminen orpo poika löytää Sheetan tajuttomana kaivostyöpaikaltaan ja vie hänet kotiinsa heräämään.

Seuraavana päivänä Sheeta kertoo Pazulle, että hänen perässään ovat ilmarosvot, armeija ja valtionmiehet. Pazu saa myös kuulla, että Sheetan juuret ovat kotoisin Laputa-nimisestä tarusaarelta, jonka uskotaan leijuvan koskemattomissa  korkeuksissa tälle maailmalle tuntemattoman tieteen avulla. Pazun isä oli kauan sitten saanut otettua valokuvan taivaalla lentävästä saaresta. Pazu on ainoa, joka uskoo Gulliverin retkistä tunnettuun paratiisisaareen ja on jo pitkään vannonut löytävänsä sen. Pazun ja Sheeta eivät kuitenkaan pääse kovinkaan pitkälle, kun armeijan miehet jo saavat heidät kiinni. Eversti Muskan haavena on myös löytää Laputa, mutta toisin kuin Dolan-sakki ja armeija, hän ei ole kiinnostunutkaan sen tarjoamista notkuvista aarrekasoista...

Lapset joutuvat kohtaamaan suuren kysymyksen: Jos ahne ihminen saa hallittavakseen yliluonnollisia voimia omaavan saaren, onko maailmanrauha enää turvattu? Onko Laputa sittenkin jätettävä rauhaan?

Laputa- Linna taivaalla- elokuva sisältää kaikkia Miyazakille tyypillisiä elokuvapiirteitä:

• Vahvat luonteenpiirteet omaavat päähenkilöt.
• Roppakaupalla mitä mielikuvituksellisimpia lentolaitteita.
• Ilmarosvoillakin on hyvät puolensa.
• Mekaanisia härveleitä mm. tuhoamiskykyiset Laputalaiset Robotit.
• Luonnon ja ihmisten välinen suhde.

ARVOSTELU

Laputa- Linna taivaalla on seikkailuelokuva, joka on ainoaa laatuaan. Olen samaa mieltä muidenkin kriitikoiden kanssa siitä, että elokuva on sujuvasti etenevä, helppo seurata ja jännittävä seikkailu. Yhtä tiivisjuonista elokuvaa en ole monesti nähnyt. Studio Ghiblin laatu näkyy erityisesti sekä animaatiossa, että kauniisti maalatuissa taustoissa. Elokuva osoittaa sen, että huolella piirretty, suunniteltu ja toteutettu elokuva voi tarjota yhtä paljon syvyyttä kuin mikä tahansa tietokoneella tehty animaatio.

Teto uusine ystävineen tekee cameon Laputassa

TRIVIAA

Tuulen laakson Nausicaä (1984)- elokuvasta tuttu kettuorava Teto ja hänen ystävät tekevät cameon elokuvassa.

Englanninkielisissä maissa elokuva tunnetaan nimellä Castle in the sky (suom. Linna taivaalla), koska Amerikan väestöstä on suuri osa espanjankielisiä. Espanjaksi sana laputa (la puta) tarkoittaa huoraa, joten elokuvan nimi vaihdettiin vähemmän huomiota kiinnittäväksi Espanjan ja Amerikan levitykseen. Muilla kielillä Laputa-sana on merkityksetön.

Elokuva on Studio Ghiblin ensimmäinen elokuva, vaikka paria vuotta aikaisemmin julkaistu elokuva nimeltä Tuulen laakson Nausicaä on saanut DVD ja WHS kansiinsa Studio Ghiblin logon. Tämä johtuu siitä, että Nausicaän tuotannon aikana Studio Ghibliä oltiin vasta perustamassa. Laputa oli ensimmäinen kokonaan Studio Ghiblillä valmistettu elokuva.

Elokuva on voittanut monia palkintoja Best Anime; 9th Anime Grand Prixin lisäksi kuten:

* Ofuji Award; Mainichi Movie Competition
* First Place; Pia Ten (Best Films of the Year)
* First Place; Japanese Movies; City Road
* First Place; Japanese Movies; Eiga Geijyutsu (Movie Art)
* First Place; Japanese Films Best 10; Osaka Film Festival
* Eighth Place; Japanese Films; Kinema Junpo Best 10
* Second Place; Readers' Choice; Kinema Junpo Best 10
* Special Recommendation; The Central Committee for Children's Welfare
* Special Award (to Miyazaki & Takahata); Revival of Japanese Movies

                                         LOPPUARVIO: * * * * *

Nyt kaupoissa! Perjantain uutuudet

 
Sangatsu Manga julkaisi tänään Bleach- Mangasarjan osan 15.

Kauppojen DVD-hyllyt tarjoavat nyt nämä tulokkaat:

• Late Lammas 7 - Apukokki Late ja seitsemän muuta tarinaa
• Ville Vallaton kesälomalla
• Ville Vallaton: Merimies-Ville
• Ville Vallaton: Onnekas päivä

Isao Takahatan Pom Poko (1994) saa tänään virallisen Suomen ensi-iltansa Helsingin Tennispalatsissa. Elokuvan levitys muualle pääkaupunkiseudulta ei ole vielä varmaa.

Hanki liput täältä: https://www.finnkino.fi/Websales/Show/122734/

Studio Ghibli saatetaan sulkea? - Riippuu "Arietty the Borrower"-elokuvan menestyksestä

Cult Magazine-lehti haastatteli viime kuun lopulla Studio Ghiblin veteraani ohjaaja Hayao Miyazakia ja hän tunnusti, että jos Ghiblin uusin elokuva nimeltä  Arietty the Borrower (suom. Kätkijät Arietty) ei menesty elokuvateattereissa, heidän seuraava suunnitelmansa olisi sulkea Studio Ghibli.

Elokuva julkaistiin Japanissa 17.7.2010 ja se keräsi kolmessa päivässä 1.4 biljoonaa jeniä ja jatkanut hyvin tuottoisasti tähän mennessä.

Vaikka elokuvan on menstynyt hyvin Japanissa, lopullinen ratkaisun tekee sen menestys ulkomailla, etenkin Amerikassa.

Jos Arietty the Borrower - elokuva onkin tuottoisa, Miyazakilla olisi mielessä jatko-osa Porco Rosso ( 1992)-elokuvalleen. Kuitenkaan tätä projektia ei tulla toteuttamaan, ellei Ghiblin uusin elokuva Arietty the Borrower ja kaksi muuta työn alla olevaa elokuvaa menesty.

Totoron tie Ghiblin logona saattaa päättyä.

Lupin III - Taikuri Paikal ja Goemon XIII DVD-arvostelu

Mestarivaras pinkaisee nyt Suomen markkinoille.

Parisen viikkoa sitten SF-Film julkaisi Suomessa kaksi Lupin III-animesarjan DVD:tä. Tämä ensimmäinen Lupinista kertova TV-sarja tehtiin jo vuonna 1971. Monkey Punhin mangasarjaan peustuva TV-sarja sisältää 23 jaksoa ja sen ovat ohjanneet Masaaki Osumi ( Muumi-animesarja 1969, jaksot 1-26), Isao Takahata ( Tulikärpästen Hauta, Pom Poko) ja Hayao Miyazaki ( Prinsessa Mononoke, Henkien Kätkemä).

* Seikkailu 1. sisältää jaksot: Palaako Lupin?, Taikuri Paikal ja Hyvästi, kaunis noitani

* Seikkailu 2. sisältää jaksot: Yksi pakomahdollisuus, Goemon XIII ja Synkkä ja sateinen iltapäivä

Joku, joka on katsellut ensin vuoden 1978 Lupin III TV-sarjaa ja kerennyt tottua siihen, huomaa tässä vanhemmassa sarjassa pieniä puutteita. Tästä vanhemmasta sarjasta puuttuu mm. Jigeni, Goemonin, Fujikon ja Zenigatan vakiintuneet ääninäyttelijät, Yuji Ohnon vauhdikas Jazz-musiikki ja tietysti sulava animaatio. Monella tavalla tämä sarjan on sanottu olleen tekijöille harjoitus, jolla he yrittivät löytää oikeanlaisen toteuttamistyylin tulevia Lupin-aiheisia animesarjoja ja elokuvia varten. Sarjakuvan eli mangan sovittaminen TV-sarjaksi ei ollut helppoa, koska animen budjetti oli tiukka. Sarjan lyhyeksi jäämisen syynä nimenomaan oli sen huonot arvosanat kriitikoilta 1970-luvun alussa.

En kuitenkaan halua täysin mustamaalata tätä sarjaa, sillä tarinat ovat yhtä jännittäviä ja huumoristisia kuten aina. Jos on yhtään kiinnostut animeista ja siitä miten ne ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosien varrella, tämä sarja kannattaa vilkaista läpi. Ei uskoisi, että Masaaki Osumi, jonka ohjaamia ovat kaikki jaksot näillä kahdella DVD:llä on ohjannut tämän teini-ikäisille suunnatun animen lisäksi myös Tove Janssonin Muumeista kertovaa animesarjaa.

Hayao Miyazaki ja Isao Takahata ohjasivat sarjan loppuosan jaksot pääosin kimpassa. Hayao Miyazaki palasi Lupin TV-sarjojen pariin vielä 1980- luvun alussa, kun hän ohjasi kaksi jaksoa vuonna 1978 alkaneeseen Lupin TV-sarjaan. Hänet myös valittiin ohjaamaan toinen Lupinista kertova kokoillan elokuva vuonna 1979 nimeltä Cagliostron Linna. Se oli Miyazakin ensimmäinen elokuvaohjaustyö. Kerron Cagliostron Linnasta enemmän myöhemmissä elokuva-arvosteluissani.

Lyhyesti sanottuna Lupin III on aina Lupin III ja tämä ensimmäinen sarja on eittämättä klassikko!

                                          
                                               LOPPUARVIO: * * * `´

Syyskuun elokuva - Pom Poko

Kun kevätpuolella sai Studio Ghiblin Prinsessa Mononoke (1997) Suomen ensi-iltansa, saa vuorostaan syyspuolella ensi-iltansa toinen Studio Ghibli-elokuva nimeltä Pom Poko (1994). Elokuva tunnetaan myös nimellä The Racoon War eli suomeksi Pesukarhu Sota. Elokuvan on ohjannut Studio Ghiblin toinen pääohjaaja Isao Takahata.

Elokuva saa Suomen ensi-iltansa Rakkautta ja Anarkiaa-festivaaleilla 24.8.2010. Ei ole vielä selvillä, kuinka monella kopiolla elokuvaa aijotaan levittää Suomessa.

Syyskuussa ei muita animaatioelokuvien ensi-iltoja ole tiedossa.