perjantai 17. marraskuuta 2023

Poika ja haikara - Luopumisen tuska



Studio Ghiblin heinäkuussa 2023 julkaisema Poika ja haikara (alkup. Kimitachi wa Dō Ikiru ka / Kuinka te elätte?) on Oscar-palkitun Hayao Miyazakin kahdestoista kokopitkä elokuvaohjaus ja hänen ensimmäinen pitkä elokuva kymmeneen vuoteen. Elokuva perustuu löyhästi Genzaburo Yoshinon romaaniin vuodelta 1937. Elokuva saa tänään Suomen ensi-iltansa, mutta kävin katsomassa sen ennakkoon jo keskiviikkona Finnkinon teatterissa.

Käsin piirretyn elokuvan on tuottanut tuttuun tapaan Toshio Suzuki ja sen musiikin on luonut vakiosäveltäjä Joe Hisaishi. Elokuvan tunnusmusiikin esittää J-Pop -supertähti Kenshi Yonezu. Kyseessä on yksi vuoden odotetuimmista animaatioelokuvista. Se saattaa olla Studio Ghiblin viimeinen elokuva, jonka on alusta loppuun ohjannut Hayao Miyazaki. Mutta millainen tämä odotettu teos on?



JUONI JA MARKKINOINTI

Tarinassa nuori Mahito-poika kaipaa äitiään ja päätyy etsimään tätä elävien sekä kuolleiden jakamasta rajamaailmasta. tulee kuolema päättyy ja uusi elämä voi alkaa. Elokuva on Hayao Miyazakin osin omaelämäkerrallinen fantasia elämästä ja kuolemasta, tarina luomisesta sekä ystävyyden merkityksestä. Miyazaki on muun muassa ammentanut lapsuudestaan omien vanhempiensa roolit Mahiton vanhemmille.

Juonta ei ole syytä selittää tämän tarkemmin, sillä elokuvaa ei ole tarkoituksellisesti markkinoitu Japanissa mitenkään. Japanissa elokuvan markkinointi on nojannut pelkästään Miyazakin piirtämään yksinkertaiseen luonnosjulisteeseen.

Ulkomailla markkinointikiellosta on joustettu, sillä länsimainen markkinointimateriaali käsittää muun muassa useita kuvia, julisteita ja trailereita. Markkinointimateriaalia alkoi tihkua elokuvasta syksyllä, kun elokuva alkoi kiertää maailmanlaajuisesti elokuvafestivaaleilla. Euroopassa Poika ja haikara -elokuva palkittiin ja julkaistiin elokuussa järjestetyssä Espanjan San Sebastian Film Festival -gaalassa.


Elokuvan markkinoinnin puutetta tuottaja Toshio Suzuki on perustellut sillä, että nykypäivän jatkuvassa informaatiotulvassa eläville ihmisille tiedon puute herättää mielenkiintoa. Lisäksi hän uskoo Hayao Miyazakin nimen riittävän markkinoinniksi. Poikkeuksellisesta markkinointistrategiasta huolimatta elokuva on ollut erittäin katsottu Japanissa, ja yleisön kiinnostus sitä kohtaan on ollut merkittävää myös ulkomailla. 

Tuottajan virallisista puheista huolimatta elokuvaa koskeva markkinoinnin puute saattaa kuitenkin johtua Studio Ghiblin talousvaikeuksista, sillä yhtio ei ole julkaissut elokuvia Marnie - tyttö ikkunassa -elokuvan jälkeen, joka sai ensi-iltansa Japanissa vuonna 2014. Tämän vuoden syyskuussa uutisoitiin myös siitä, että japanilainen televisioyhtiö Nippon TV on ostanut Studio Ghiblin. Nippon TV on tekemässä kuuluisasta animaatiostudiosta tytäryhtiönsä, koska studion jatkuvuus Hayao Miyazakin jälkeen on muutoin epätodennäköistä. Ehkä tämän vuoksi Miyazaki ei ole julistanut uusimman elokuvansa julkaisun yhteydessä enää eläköitymistään.

Studio Ghiblin talouskiemuroista ja yrityspolitiikasta voi lukea tarkemmin Mangakartta-podcastin Petteri Uusitalon twiittiketjusta.




TUOTANTO JA JULKAISU

Studio Ghiblin Poika ja haikara -elokuvan tuotantoa on leimannut salailu aina tämän kesän Japanin ensi-iltaan asti. Hayao Miyazaki aloitti elokuvan suunnittelun jo vuonna 2016, vaikka hän oli vuonna 2013 pitänyt lehdistötilaisuuden eläköitymisensä johdosta, kun hänen edellinen "viimeinen" elokuvansa Tuuli nousee oli julkaistu. Miyazaki on itse asiassa halunnut eläköityä melkein jokaisen projektinsa jälkeen viimeiset kolmekymmentä vuotta, mutta pyörtänyt päätöksensä kerta toisensa jälkeen. 

Työhön paluulle pitää löytää aina joku hyvä syy, ja siksi Hayao Miyazaki on omien sanojensa mukaan halunnut omistaa Poika ja haikara -elokuvansa lapsenlapselleen, koska "Hänen isoisänsä on siirtymässä pian toiseen maailmaan". Tämä on ehkä se pääsyy, miksi Miyazaki on työstänyt elokuvaansa pitkään ja pieteetillä.




Nyt 82-vuotias mestari ei enää välitä virallisesti eläköityä, vaan aikoo jatkaa työtään niin kauan kuin voimat riittävät tulevien projektien parissa. Korkea ikä toki näkyy siinä, että Miyazakin Poika ja haikara -elokuvaa työstettiin kuutisen vuotta, mikä on poikkeuksellisen pitkä aika animaatioelokuvalle. 

Miyazaki on siirtänyt vastuuta entistä enemmän alaisilleen, vaikka vastaa yhä elokuviensa kuvakäsikirjoituksesta ja taiteellisesta valvonnasta. Tuottaja Suzuki on arvioinut, että näistä syistä Ghiblin uutuselokuva onkin toistaiseksi Japanin kallein elokuva, ja se näkyy erityisesti sen visuaalisuudessa. Elokuvan piirrosjälki on sekä animoinnin että taustamaalausten osalta entistäkin täyteläisempää, ja sitä hyödynnetään taidokkaasti kuvaamaan arkisia ja fantastisia elementtejä. 

Elokuvan piti valmistua alunperin vuodelle 2020 Tokion kesäolympialaisiin mennessä, jotka lopulta siirtyivät vuodelle 2021. Joulukuussa 2019 tuottaja Suzuki ilmoitti, että elokuvan tuotanto vie aikaa laskettua kauemmin, ja seuraavan vuoden alussa puhjennut koronapandemia viivästytti elokuvan valmistumista entisestään, kun animaattorit joutuivat työstämään kohtauksiaan etänä seuraavan parin vuoden ajan. Lopulta etätyö myös nopeutti tuotantoa ja joulukuussa 2022 ilmoitettiin, että elokuva julkaistaan Japanissa 14. heinäkuuta 2023. Poika ja haikara teki toistaiseksi parhaan Studio Ghibli -elokuvan lippuluukkuavauksen Japanissa, ja sitä esitti yhteensä 44 IMAX-salia. Elokuva tuotti ensimmäisen viikonlopun aikana 1,7 miljoonaa dollaria.

Cinema Mondo toi Poika ja haikara -elokuvan Suomen ensi-iltaan ennätyksellisen nopeasti 17. marraskuuta 2023. Uudet Studio Ghibli -elokuvat on tyypillisesti levitetty Suomessa vasta melkein vuosi japanin ensi-illan jälkeen. Nopeasta levityksestä Cinema Mondo ansaitsee ainakin itseltäni kiitosta, sillä olin jo valmistautunut näkemään elokuvan vasta ensi vuonna. 

Lisäksi Miyazakin aiempi Studio Ghibli -tuotanto kiertää joulukuusta lähtien Finnkinon teattereissa. Finnkinon näytösajat löytyvät täältä: https://www.finnkino.fi/ghibli-klassikot/




ARVOSTELU

Menemätta tarkasti elokuvan yksityiskohtiin, Poika ja haikara (2023) on tummasävyisempi Hayao Miyazakin elokuva. Se sisältää Tuuli nousee (2013) -elokuvasta tuttua realisimin ja sota-ajan kuvausta ja Henkien kätkemä (2001) -elokuvasta tuttua fantasiaa. Siinä missä Pixar studion elokuva Soul - Sielun syövereissä (2020) esittää tuonpuoleisen maailman toiminnan hyvin rationaalisena ja valoisana, Miyazaki esittää tuonpuoleisen hyvin irrationaalisena ja hämyisenä. Elokuva herättää paljon kysymyksiä, joihin se ei pyri vastaamaan. Itse osasin valmistautua tähän enkä siksi jäänyt katsellessani liikaa miettimään näkemääni. Uudelleenkatsomisarvoa elokuvassa on rutkasti, koska Miyazakille tuttuun tapaan yksityiskohtia on jokaisessa kuvassa enemmän kuin tarpeeksi. 

Äitinsä kuolemasta traumatisoituneen Mahito-pojan ajatuksia ilmaistaan elekielellä erittäin taidokkaasti. Vähitellen vaitonainen ja syrjäytynyt Mahito kasvaa Henkien kätkemästä tutun Chihiro-tytön tavoin, ja oppii elämään surunsa kanssa. Sota ja sen mielettömyys on tuttu teema Miyazakin aiemmista teoksista, ja ehkä tunnetuin animaatio, joka käsittelee kyseistä teemaa on hänen entisen kollegansa Isao Takahatan ohjaama Tulikärpästen hauta (1988). Sota ja siihen liittyvät kärsimykset ovat ajankohtainen teema nyt myös Euroopassa, joten on hyvä, että aihetta käsitellään animaatioissa myös vakavassa mielessä. Elokuvan muu hahmogalleria on värikäs ja se ulottuu vanhoista mummoista hyvin mielikuvituksellisiin lintuihin. Vaikka elokuva keskittyy painavaan sanomaansa, jotkut sivuhahmot toimivat välillä tunnelman keventäjinä.




Elokuvan tekninen taso on omassa luokassaan, ja Joe Hisaishin musiikki tukee ja syventää kohtauksia varmalla otteella. Erityisesti haikaran tunnusmusiikki jää mieleen kepeän hengellisen sointinsa ansiosta, jonka voi kokea myös aavemaisena tietyissä kohtauksissa. Mielenkiintoisen elokuvasta tekee erityisesti sen heittelevä tunnelma, jota kuvallisen ilmaisun lisäksi muutellaan musiikin ja äänitehosteiden avulla. Katsoja asetetaan epätietoisen Mahiton saappaisiin, ja kokemaan maailma hänen kauttaan. Tällöin katsoja joutuu kokemaan ja aistimaan elokuvan miljöötä päähenkilön tahdissa ja olemaan kokoajan aistit hereillä. Miyazaki onnistuu ylläpitämään katsojan mielenkiintoa yllä, vaikka tarina sisältää paljon irrationaalisuutta. Se on omanlaisensa saavutus, ja johtuu pitkälti siitä, että hänen luomansa fantasiamaailma on niin täyteläinen ja rajattoman tuntuinen.

On tavallaan uskomatonta, että kaikista näistä toisiinsa kuulumattomista elementeistä Hayao Miyazaki on onnistunut punomaan näinkin erikoisella tavalla mieleenpainuvan teoksen. Tällaisia ajattoman tuntuisia 2D-animaatioita soisi tuotettavan enemmänkin. Toivotaan, että Miyazaki ehtii tehdä vielä jonkun lyhyen tai pitkän teoksen "eläkepäivillään". Hänen teoksia on aina mielenkiintoista katsoa, ja hän haluaa selvästi elää loppuun asti tekemällä elokuvia. Kuinka te elätte?


 


LISÄÄ KESKUSTELUA ELOKUVASTA

Yleisradion viime viikolla julkaisema Kulttuuriykkösen jakso käsittelee Hayao Miyazakin uraa ja hänen uusinta elokuvaa. Ohjelmassa ovat vieraana ääniohjaaja Pekka Lehtosaari, näyttelijä Myy Lohi ja Mangakartta-podcastin Petteri Uusitalo. Keskustelu kannattaa kuunnella vasta elokuvan jälkeen.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66697835


LOPPUARVIO: ★★★★★


2 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , , , , , ,