Studio Ghibli ja NHK julkaisivat eilen ensimmäiset kuvanäytteet Goro Miyazakin tulevasta televisioelokuvasta Aya and the Witch, joka perustuu kirjailija Diana Wynne Jonesin (Liikkuva linna) lastenkirjaan nimeltä Earwig and the Witch (2011). Julkaistujen kuvien visuaalinen ilme on puhuttanut sosiaalisessa mediassa, koska kyseinen elokuva tulee olemaan Ghiblin ensimmäinen täysin tietokoneella piirretty elokuva. Elokuvan kestoksi on ilmoitettu 82 minuuttia ja se aiotaan julkaista Japanin yleisradiossa ensi talvena.
Studio Ghibli joutui lakkauttamaan muutamaksi vuodeksi kokonaan animaatioyksikkönsä, kun Hiromasa Yonebayashin ohjaama Joan G. Robinsonin lastenkirjaan perustuva Marnie – tyttö ikkunassa -elokuva valmistui vuonna 2014. Tämän vuoksi Yonebayashi päätti tuottaja Yoshiaki Nishimuran kanssa jättää Ghiblin ja perustaa uuden ghiblimäisen animaatiopajan, Studio Ponocin. Goro Miyazaki puolestaan ohjasi viimeksi Polygon Picturesin ja Studio Ghiblin kanssa Astrid Lingrenin kirjaan perustuvan Ronja, ryövärintytär -animesarjan (2014–2015). Goro Miyazaki on päättänyt toistaiseksi siirtyä tietokoneanimaatioiden pariin, mutta Hiromasa Yonebayashi on jatkanut käsinpiirrettyjen animaatioelokuvien parissa elokuvallaan Mary ja Noidankukka (2017). On hyvin todennäköistä, että Ghiblillä tullaan Hayao Miyazakin tulevan elokuvan jälkeen jatkamaan tietokoneanimaatioiden parissa, koska tietokoneanimaatioista on tullut 2000-luvulla valtavirtaa kansainvälisessä elokuvateollisuudessa.
Studio Ghibli on saavuttanut maailmankuulun maineensa studiona, joka tuottaa visuaalisesti upeita ja yksityiskohtaisia piirroselokuvia. Tämän vuoksi monien kriittisten kommentoijien mielestä Goron tuleva elokuva tahraa Ghiblin maineen. Itse puolestani uskon hänen kokeilunsa rikastuttavan Ghiblin elokuvakirjoa entisestään. Vaikka Aya on toteutettu täysin tietokoneella, sen hahmomallit ovat selkeästi Ghiblin perinteitä kunnioittavia. Sen hahmokaartin ulkonäkö mukailee erityisesti kasvojen osalta kaksiulotteista piirrostyyliä, jonka Hayao Miyazaki ja Isao Takahata omaksuivat työskennellessään Toei Animationilla 1960-luvulla. Hahmot ja taustakuvat sisältävät huomattavasti enemmän tekstuureja kuin Goron ohjaama Ronja, jonka visuaalinen ilme on hyvin yksinkertainen ja karu. Osaavissa käsissä tietokoneanimaatio luo aivan uusia kuvallisia mahdollisuuksia tuleville Ghibli -elokuville.
Toisin kuin kaksiuloitteisessa animaatiossa, kolmiuloitteisessa animaatiossa yksittäiset kuvat heräävät kunnolla eloon vasta liikkeessä, joten pelkkien pysäytyskuvien kautta on vaikea arvioida lopullisen elokuvan animaation tasokkuutta. Ottaen huomioon Studio Ghiblin perinteet animaatioelokuvien tuottajana uskon, että Aya tulee näyttämään studion aiempia piirrosanimaatioita eloisammalta. Japanissa käsinpiirretyt animaatiot animoidaan säästösyistä usein kolmosilla (8 kuvaa / sekunti), mutta tietokoneanimaatio animoidaan yleensä aina ykkösillä (24 kuvaa / sekunti) eli täydellä animaatiolla, jolloin hahmojen liikkeet ovat koko ajan täysin sulavia.
Nykyisin Japanissa osataan tehdä yhtä hienoja tietokoneanimaatioita kuin länsimaissa. Itse olen hyvin vaikuttunut Marza Animation Planetin (Sonic the Movie) ja TMS Entertainmentin uudesta Lupin III: The First -elokuvasta (Takashi Yamazaki, 2019), joka on koko kestonsa ajan riemukas visuaalinen ilotulitus. Uskallan jopa väittää, että kyseinen elokuva on muun muassa hahmojen kasvotekstuurien osalta Studio Ghiblin tulevaa elokuvaa asteen verran hienompi, koska ghiblimäisen sileät ja yksinkertaiset kasvomallit eivät näytä tietokoneanimaatiossa yhtä eloisilta kuin rosoiset ja epätasaiset kasvot, joiden luomiseen The First -elokuvassa on kiinnitetty erityistä huomiota.
Uutuutena Lupin III -fanisivultani löytyy nyt kääntämäni suomenkielinen tekstitysraita Lupin III: The First -elokuvalle. Fanisivulleni pääsee klikkaamalla blogini sivupalkin kuvaketta.
Käsinpiirrettyjen Studio Ghibli -animaatioiden ystäville on luvassa kuitenkin vielä Hayao Miyazakin How Do You Live? -elokuva. Miyazaki on väittänyt, että hänen elokuvansa saavat sisältää enintään 10% digitaalista animaatiota eli hänen tuleva teoksensa tulee kunnioittamaan Ghiblin perinteistä animaatiotuotantoa. Piirrosanimaation valmistuksesta johtuvan suuren työmäärän vuoksi How Do You Live? ei alkuperäisestä aikataulustaan poiketen valmistu vielä pariin vuoteen. Elokuvan tuottaja Toshio Suzuki paljasti viime vuoden lopussa, että elokuvaa varten on tuotettu valmista animaatiota vasta yli puolen tunnin edestä.
Luultavasti Studio Ghibli suhtautuu ensimmäiseen tietokoneanimaatioonsa varauksella faniensa tavoin, koska Goron teosta ei julkaista poikkeuksellisesti elokuvateattereissa. Toivon, että sen ensimmäinen televisioesitys kerää sen verran katsojia, että elokuva pääsee laajempaan levitykseen myös Japanin ulkopuolelle. Varmaa on ainakin se, että Aya and the Witch kerää huomiota animepiireissä ympäri maailman, niin hyvässä kuin pahassa.
Kummasta pidät enemmän: Piirrosanimaatiosta vai tietokoneanimaatiosta? Kerro myös perustelusi.
Japanin animaatiomestari Hayao Miyazakin viimeisin ja näillä näkymin viimeinen kokoillan anime-elokuva Tuuli nousee (2013) on mestarin yksi näyttävimmistä teoksista.
Studio Ghiblin perustajajäsen Miyazaki on elokuvan valmistuttua ilmoittanut sen jäävän viimeiseksi pitkäksi elokuvakseen, joten tämä puoli antaa hänen uudelle elokuvalleen erityistä korostusta. Elokuva on voittanut useita palkintoja Japanissa ja se kävi tiukan Oscar-kisan Disneyn Frozen-elokuvaa vastaan.
Miyazaki omistautui viimeisen työnsä työstämiseen perinjuurin, sillä hän jätti jopa keisarin teekutsut väliin vuonna 2012, koska elokuva oli vielä pahasti kesken. Miyazakille myönnettiin tuolloin Person of Cultural Merit-palkinto, joka myönnetään ihmisille, jotka ovat tuottaneet Japanille esiinpistävää kulttuurillista panosta ja tunnettavuutta ulkomailla.
Elokuvan syntytarina
Miyazakin viimeisin teos on poliittinen kannanotto.
Tällä kertaa Miyazaki (73) on valinnut aiheekseen Japanin toisen maailmansodan nopeimman ja tuhovoimaisimman zero-hävittäjäkoneen suunnittelijan, Jiro Horikoshin (1903-1982), elämänkerran, johon on liitetty mukaan myös fiktiivinen rakkaustarina sekä Tatsuo Horin pienoisromaani, jonka pohjalta Miyazaki piirsi mangan vuonna 2009. Miyazaki ei ajatellut sovittavansa mangaansa elokuvaksi, mutta hänen pitkäaikainen tuottajansa Toshio Suzuki sai hänet vakuutettua aiheen mahdollisuuksista.
Lopullisen niitin elokuvasovituksen tekemiseen löivät Miyazakin kolleegat ja vaimo, jotka kaikki halusivat tyrmätä Miyazakin ehdotuksen tehdä elokuva Japanin sotasyntejä käsittelevästä aiheesta. Miyazakilla oli kuitenkin palo vastata elokuvallaan Japanissa velloneeseen keskusteluun perustuslain 9. artiklasta, joka määrää, etttei Japani saa olla sotilasmahti tai osallistua sotaan. Miyazaki on kirjoittanut Ghiblin Neppu-lehteen esseen, jossa hän muun muassa arvostelee kärkevästi Japanin pääministeri Shinzo Aben huonoa historiantuntemusta ja sotahulluutta. Miyazaki on tunnetusti pasifisti, joka haluaa Tuuli nousee-elokuvassaan tehdä selkeän linjaeron lentokonesuunnittelijan ja niitä pahuuteen käyttävien ihmisten välillä.
Lentokonesuunnittelija Jiro Horikoshi (1903-1982)
Miyazaki kävi läpi elokuvaideansa Jiro Horikoshin pojan kanssa ennen elokuvan tuotantoa. Miyazaki halusi tuoda esiin Horikoshin puolen, jota ei ollut vielä käsitelty yhdessäkään aiemmassa historiallisessa teoksessa. Horikoshin poika näytti vihreää valoa elokuvan teolle. Lopputuloksen nähtyään Horikoshin poika oli kiittänyt Miyazakia siitä, että elokuva oli tuonut esiin hänen isänsä oikean minän.
Miyazaki on onnistunut näinkin monista palasista nivomaan yhteen hämmästyttävän eheän elokuvan, mikä on ei ole ollut itsestäänselvyys hänen kaikissa tuotoksissaan. Juonen rakennetta selkeyttää huomattavasti se, että tarina ei liiku fantasiamaailmassa muiden kuin unikohtauksien osalta, vaan elokuvassa pitäydytään seuraamaan Horikoshin elämänkaaren huippuvuosia noin vuodesta 1915 aina toisen maailmansodan loppuun saakka.
Elokuva aiheutti ilmestyttyään närää japanilaisten nationalistien keskuudessa ja Miyazaki on leimattu maansa petturiksi. Tästä huolimatta elokuvasta tuli viime vuoden katsotuin elokuva Japanissa.
Jiron unelmaa tukee mystinen Caproni.
Juonen päärakenne (huom. Älä lue, jos et halua pilata katselukokemusta)
Koko lapsuutensa lentämisestä unelmoinut Jiro Horikoshi kärsii likinäköisyydestään, mikä estää häntä toteuttamasta unelmaansa lentäjänä. Jiron unissa esiintyvä italialainen lentokonesuunnittelija Giovanni Caproni (188-1957) neuvoo poikaa seuraamaansa unelmaansa aikuisena lentokoneinsinöörinä. Viisi vuotta myöhemmin Jiro opiskelee tokiolaisessa yliopistossa insinööriksi. Palatessaan lomalta hän tapaa junassa nuoren Naoko Satomin ja hänen palvelustyttönsä. Junamatkan keskeyttää Suuri Kantōn maanjäristys ja kaiken hävityksen keskellä palvelustytön jalka murtuu. Jiro auttaa Naokon ja hänen palvelustyttönsä heidän perheensä luo ja lähtee paikalta sanomatta nimeään.
Kanton maanjäristyksen jälkeinen evakko.
Jiro aloittaa työskentelyn Mitsubishin lentokonetehtaalla, jossa hän viimein pääsee toteuttamaan unelmaansa rakentaa maailman nopein lentokone. Jiron ja hänen työparinsa Honjon tie vie myöhemmin Saksaan, jossa he tutustuvat sikäläiseen lentokonesuunnitteluun, joka on huimasti Japania edellä.
Jiron suunnittelijakumppani Honjo äimistelee saksalaista lentokoneosaamista.
Vuonna 1932 epäonnistuttuaan laivaston lentokoneiden pääsuunnittelijana pettynyt Jiro vetäytyy lomalle kesänviettopaikkaan Naganoon, jonka hotellissa hän tapaa jälleen Nahokon. Jonkun aikaa toisiinsa paremmin tutustuttuaan he kihlautuvat ja Jiron elämään alkaa paistaa uudenlainen päivänvalo. Kihlausta tukeva saksalaismies nimeltä Castorp, joka on kriittinen etenkin Saksan diktaattori Adolf Hitleriä kohtaan ja joutuu pian Japanin viranomaisten jahtaamaksi. Nahoko ei suostu avioliittoon ennen kuin hän on pystynyt toipumaan tuberkuloositartunnastaan (Miyazakin äiti kamppaili aikoinaan tuberkuloosia vastaan). Siksi Nahoko hakeutuu hoitoon vuorilla sijaitsevaan tuberkuloosiparantolaan.
Jiro ja Nahoko tapasivatkin jo maanjäristyksen tuoksinnassa.
Jiron palattuaan töihin hänet kiinnitetään uuteen laivaston lentokonesuunnittelukilpailuun. Samalla hän joutuu muuttamaan pomonsa Kurokawan luo, jotta hän ei herättäisi huomiota poliisien silmissä. Nahoko pakenee parantolasta, koska hän ei halua olla enää erossa Jirosta. Yksityinen hääseremonia järjestetään heti Kurokawan kotona. Jiron pikkusisko Kayo on lääkäri ja on huolissaan Nahokon oikeasta kunnosta ja yrittää vakuuttaa Jirolle, että heidän avioliittonsa päättyy ikävästi, jos Jiro antaa Nahokon vain olla luonaan. Jiro tyrmää siskonsa väitteet.
Pääsuunnitelija Hattori ja Jiron pomo Kurokawa naureskelevat kuullessaan Jiron olevan rakastunut.
Viimein koittaa Jiron laivastolle suunnitteleman Mitsubishi A5M:n koelentopäivä. Tuona päivänä Nahoko lähtee kävelylle Kurokawan talosta jättäen jälkeensä kolme kirjettä, jotka on osoitettu hänen aviomiehelleen, perheelleen ja ystävilleen. Kayo löytää kirjeet ja hoksaa, että Nahoko on lähtenyt viettämään viimeiset hetket parantolaan, jotta hänen miehensä ei tarvitsisi nähdä hänen lopullista luhistumistaan. Lentokentällä onnistuneen koelennon tehneen koneen laskeutuessa Jiro tuntee tuulenpuuskan, joka viittaa siihen, että hänen vaimonsa on poistunut keskuudesta.
Jiron viimeiset yhteiset hetket Nahokon kanssa.
Lopussa näemme Jiron unen, jossa hän näkee sodan kauhut ja potee tuskaista katumusta siitä, että hän kehitti hävittäjälentokoneen, jota vallankäyttäjät käyttävät nyt ihmiskuntaa vastaan. Caproni muuttaa mielipidettään lentokoneiden suhteen, ja kuvaa niitä nyt rumaksi unelmaksi. Jiro kokee vielä viimeisen näyn entisestä vaimostaan, joka kehottaa miestään jatkamaan elämäänsä.
Mestarillista mestarillisempi animaatiojälki
Hayao Miyazakin Tuuli nousee on visuaalista hehkutusta alusta loppuun. Elokuvan hahmot on tyypillisellä Ghibli-tyylillä käsinpiirretty, mikä juontaa juurensa Miyazakin aikoihin Toei Animationilla uransa alussa. Kalvot on väritetty digitaalisesti ja muutamissa kohtauksissa käsinpiirretyistä taustoista on tietokoneen avulla luotu kolmiulotteiset mallit, joiden avulla kameran realistisen tuntuinen liikkuminen syvyysssuunnassa on mahdollistettu. Kirsikankukat ja lumihiutaleet on myös toteutettu tietokoneella, mutta toinen toistaan loistokkaammat lentokoneet perinteisesti käsin.
Käsinpiirretyn elokuvan vaivannäkö tulee esille erityisesti Kanton maanjäristyksessä ja sen jälkeisessä evakkokohtauksessa. Yhtä näistä väkijoukkokohtauksista, joka kestää vain muutaman sekunnin, tehtiin kolme kuukautta. Kohtauksen voisi helposti tehdä tietokoneella, mutta Miyazaki vanhan koulukunnan miehenä hoitaa hommat perinteiseen tapaan ja lopputulos on mitä mieleenpainuvinta. Jyhkeiden lentokoneiden animoimista varten Ghibli rekrytoi vartavasten lentokoneiden animoimiseen erikoistuneita animaattoreita. Nämäkin käypäläiset ovat selvästi omaksuneet Miyazakin yksityiskohtia korostavan lentävän viivan, joka saa lentokoneiden lentämisen valkokankaalla näyttämään asiaan kuuluvan kepeältä. Miyazakin ihastus lentokoneita kohtaan juontaa juurensa hänen lapsuuteen, sillä hänen isänsä omistama yhtiö Miyazaki Airplanes valmisti myös zero-hävittäjäkoneita varten peräsimiä toisen maailmansodan aikaan.
Ainutlaatuinen äänimaailma
Joe Hisaishi on loihtinut Tuuli nousee-elokuvan kauniin soundtrackin.
Äänimaailmakin on tässä elokuvassa uniikki. Miyazakin luottosäveltäjä Joe Hisaishi on kertonut että häneltä meni kaksi vuotta Tuuli nousee-elokuvan musiikin tekoon, mikä on hänen tähänastinen ennätyksensä. Elokuvan ääniefektit kuten lentokoneiden pärinä, maanjäristyksen jylinä ja höyryjunien jyske on toteuttanut pää-äänisuunnittelija käyttäen omaa luovuuttaan muodostaessaan äänet suullaan. Miyazaki kuullema olisi itse halunnut päristellä lentokoneiden äänet, mutta häntä estettiin. Teemamusiikin "lentokonepilvi" esittää Yumi Arai, joka on laulanut myös Miyazakin Kikin lähettipalvelun (1989) alku- ja loppukappaleen.
Ääninäyttelijöinä alkuperäisessä versiossa ovat kuuluisa animeohjaaja Hideaki Anno (Jiro) ja näyttelijätär Miori Takimoto (Nahoko). Jiron ääneksi Hideaki Anno (syntynyt 1960) on hiukan liian vanha, mutta hänen äänenväriinsä tottuu elokuvan edetessä. Miyazaki perusteli Tuulen laakson Nausicasta (1984) asti tuntemansa Annon valintaa roolin seuraavasti: "Annon äänessä oli jotain surumielistä. Sellaisella nuotilla ihmiset puhuivat siihen maailmanaikaan, jolloin Horikoshi eli" .
Miyazaki on kertonut, että hänellä oli erityisesti vaikeuksia Horikoshin hahmolle sopivan äänen löytämisessä. Hän vitsaili, että jos Anno ei ole sopiva ääni rooliin niin elokuvan tuottaja Toshio Suzuki saa tehdä Jiron roolin.
Suomenkielinen versio on tuttuun tapaan konkari Pekka Lehtosaaren ohjaama. Hän ihmetteli dubatun version lehdistötilaisuudessa, miksi heidän oli dubattava elokuva, joka on selvästi suunnattu varttuneille ihmisille, mutta päätös jälkiäänityseen tuli Cinema Mondon puolelta. Tutut suomalaiset äänikonkarit kuten Santeri Kinnunen ja Jukka Voutilainen ovat elokuvassa sivuosissa ja päähenkilöitä elokuvassa esittävät ääninäyttelydebyyttinsä tekevä äänisuunnittelija Toivo Aaron Kallio (Jiro) ja Afureko-blogin yksi kirjoittajista, Myy Lohi (Nahoko).
Hiljentävä katselukokemus
Jiro pohtii, mikä koneen suunnittelussa meni vikaan.
Kävin katsomassa elokuvan Seasonal Film Festivalissa, jossa Cinema Mondo järjesti elokuvan ennakkoesityksen ennen Suomen ensi-iltaa. En muista milloin viimeksi olisin ollut elokuvan jälkeen niin sanaton, kuin Tuuli nousee-elokuvan jälkeen. Se puhutteli syvästi yleisöä, joka oli elokuvan viimeiset hetket ihan hiljaa. Koin samanlaisen tunnekuohun lopussa kuin itse elokuvan ohjaaja Miyazaki, joka kyynelehti hieman katsottuaan elokuvansa työryhmänsä kanssa kuukautta ennen elokuvan Japanin ensi-iltaa.
Tarina opetti unelmien kääntöpuolen Horikoshille katkerasti, sillä hän lopulta menettää enemmän kuin saavuttaa. Tarinana en suosittele elokuvaa vielä alle kymmenenvuotiaille, sillä se ei tarjoa mitään pienille lapsille ja se on kestoltaan päälle kaksi tuntia pitkä. Tuuli nousee on aikuisen elokuva toisin kuin monet muut Miyazakin elokuvat. Miyazaki on sanonutkin, että lapsikatsojat ymmärtävät jäähyväiselokuvani isompana.
Paul Valeryn runosta, Tuuli nousee, on uskallettava elää , nimensä saanut kymmenes Miyazakin Ghibli-teos on hienovaraisen kaunis päätös hänen elokuvauralleen. Runon sanoma kiteyttää koko elokuvan sisällön ja siksi se näytetäänkin elokuvan alussa katsojalle. Se on haikea tarina unelmien toteutumisesta, menettämisestä ja uudesta toivosta. Joihinkin asioihin emme voi vaikuttaa vaan kohtalomme on herran hallussa.
Lentokoneet ovat kaunis (ruma) unelma.
LOPPUARVIO: * * * * * TUULI NOUSEE ON FINNKINON KUUKAUDEN ELOKUVA
Lippuja elokuvaan voi varata ja ostaa täältä: http://www.finnkino.fi/Event/300136/ Hyviä uutisia Ghibliltä
When Marnie was there(Hiromasa Yonebayashi, 2014)
Ennen ennakkoesityksen alkua Cinema Mondon Mika Siltala kävi esittelemässä Miyazakin näillä näkyvin viimeiseksi jäävän elokuvan. Siltala kertoi edellisellä viikolla käyneen Ghiblillä, jossa valmistellaan parhaillaan Kätkijät (2010) ohjanneen Hiromasa Yonebayashin toista ohjaustyötä, joka
on sovitus Joan G. Robinsonin romaanista When Marnie Was There. Goro Miyazaki on aloittelemassa Astrid Lingrenin kirjaan Ronja, ryövärintytärperustuvan animesarjan tuotantoa, mistä tulee Ghiblin ensimmäinen tv-sarja ja vielä 3D:nä . Isao Takahatan uusi elokuva Prinsessa Kaguyan taru (2013) saa Suomen ensi-iltansa syksyllä järjestettävässä Rakkautta ja anarkiaa-festivaalilla
.
Toimelias eläkeläinen Hayao Miyazaki pakertaa ilmaiseksi Model Graphix-lehdelle uutta samurai-mangaansa. Lehti on julkaissut aiemminkin Miyazakin mangateoksia. Siltala kertoi, että Miyazaki on alkanut nyt pähkäilemään, mikä on kokoillan elokuvan pituus...
Voimme siis vielä elätellä toivoa, että emme ole vielä nähneet Miyazakin viimeistä elokuvaa.
Kätkijät oli animaattoriveteraani Hiromasa Yonebayashin esikoisohjaus.
Hiromasa Yonebayashin ohjaama 借りぐらしのアリエッティ (Karigurashi no Arrietty, 2010) saapuu tänään Suomen valkokankaille viikonlopun iloksi. Pääsin etukäteen nauttimaan suorastaan yksityisesityksenä (neljä katsojaa, joista puolet olivat perheestäni) elokuvasta jo viime viikolla, minkä takia pystyin kirjoittamaan elokuva-arvosteluni tälle päivälle
Jo viimevuoden heinäkuussa julkaistu Studio Ghiblin elokuva jatkaa edeltäjiensä keulassa tyylikästä matkaansa läpi Euroopan elokuvateatterien koukaten vielä ensi vuoden alussa Amerikan mantereella. Käsinpiirretyn animaation visuaalisesta suunnittelusta ja käsikirjoituksesta vastaa tuttuun tapaan legendaarinen Hayao Miyazakin yhdessä kolleegansa Keiko Niwan kanssa.
Elokuvan tarina pohjautuu brittiläisen lastenkirjailijan Mary Nortonin (1903-1992) kirjasarjaan nimeltä The Borrowers (1952-1982) (suom. Lainaajat). Hayao Miyazaki ja Isao Takahata olivat haikailleen Kätkijöistä animaatiosovitusta jo 1970-luvulla, mutta projekti jäi silloin suunnitteluasteelle. Elokuvan miljööksi on vaihdettu tämän päivän Japani 1950-luvun Britannian sijasta.
TARINA
Elokuva alkaa, kun sydänsairautta poteva noin 12-vuotias poika nimeltä Sho kyyditetään meluisasta Koganein kaupungista Japanin maaseudun rauhassa sijaitsevaan taloon, joka kuuluu Shon tädille, Sadako Makille. Sadakon, hänen piikansa Harun, ja pulskean kotikissan lisäksi talossa asustaa kenenkään tietämättä sukupuuton uhkaama kätkijäperhe.
Kätkijäperheeseen kuuluu 14-vuotta täyttävä tyttö nimeltä Arietta sekä hänen isänsä Pod ja äitinsä Homily (Hemmeli). Ariettan perheen lisäksi elokuvassa esiintyy ainakin toisen kätkijäperheen poika, villin näköinen 12-vuotias Spiller (Petteri), joka auttaa Podin takaisin kotiinsa tämän telottuaan toisen jalkansa.
Kätkijäperheen koti.
Kätkijät asuvat lattialankkujen alle rakentamassaan talossa. Talo ja sen huonekalut ovat pääosin ihmisten hukkaamia esineitä, joita kätkijät keräävät lattian raoista sekä öisin Sadakon talosta. Tärkeintä kuitenkin on pitää mielessä, etteivät kätkijät varasta ihmisten (kätkijäkielellä: inhimalisten) tavaroita vaan lainaavat niitä.
Vaarallisinta kätkijöille on kuitenkin joutua ihmisten huomaamiksi, sillä silloin he joutuvat jättämään rakkaan kotinsa, koska ihmiset alkavat vainota heitä. Sadakon talossa asustavan kätkijäperheen epävarmat ajat alkavat, kun Sho näkee Ariettan tätinsä puutarhassa. Ystävyyssuhdetta kätkijöiden kanssa haluava Sho joutuu ikävään valoon Ariettan vanhempien silmissä. Heidän mielestään kätkijöiden ei tulisi kaveerata ihmisten kanssa. Todelliset vaarat alkavat kun Harukin huomaa kätkijöiden olemassaolon talossa.
HAHMOESITTELY
ARIETTA
Arietta on tarinan keskeisin hahmo, perinteinen Ghibli-tyylinen nuori tyttö, joka on utelias ja uhkarohkea. Luonteenkuvaukseksi sopisi herkkä ja kuuliainen perhettään kohtaan, mutta tarpeen tullen hän osaa tehdä oman päänsä mukaan asioita, vaikka ne eivät olisikaan hänen perheelleen edullisia. Arietta ei myöskään pelkää ihmisiä vaan on pikemminkin utelias tietämään heistä ja maailmasta enemmän. Kuten Miyazakin Nausicaä hän haluaisi tulla toimeen kaikkien elollisten kanssa.
Hän viihtyy enimmäkseen kotiasussaan mutta kätkentäretkille lähtiessään vaihtaa sen kirkkaan punaiseen mekkoon. Hän myös kiinnittää hiuksensa pyykkipojalla ja pitää jaloissaan ruskeita saappaita. Arietta lähtee usein isänsä kanssa kätkentäreissuille yöaikaan. Hänen ensimmäinen kätkemänsä esine on nuppineula.
* Ariettan alkuperäinen ääninäyttelijä on Mirai Shida.
SHO
Sho on noin 12-vuoden ikäinen poika, joka ei ole voinut elää tavallista elämää sairautensa takia. Yksikseen kirjan tai kissan kanssa viihtyvä Sho on lempeä ja hyväntahtoinen sairaudestaan huolimatta.
Nähtyään ensimmäisenä vilauksen Ariettasta tätinsä puutarhassa hänen sielussaan syttyy halu nähdä ja tutustua talon pikkuruisiin asukkaisiin. Shon synkät ajatukset sydänleikkauksensa epäonnistumisesta vainoavat hänen mieltään. Lääkettä tähän pulmaan ei saadakkaan suunkautta vaan parannuksen tarjoaakin hänelle ihan jokin muu...
* Shon äänenä kuullaan Ryunosuke Kamiki.
POD JA HEMMELI
Ariettan vanhemmat, isä Pod ja äiti Hemmeli (Homily), ovat luonteeltaan toistensa vastakohtia. Pod on hyvin kiltti, ymmärtäväinen, rohkea ja rauhallinen, jopa vaarallisimmankin paikan tullen. Hän liikkuu kepeästi vaikeidenkin esteiden yli Sadakon talossa kätkentäreissuillaan ja on kaikin puolin tyttärensä esikuva.
Hemmeli jakaa näistä luonteenpiirteistä ehkä kaksi ensimmäistä. Vaarallisen paikan tullen hän on pelkurimainen rauhallisuudesta puhumattakaan. Tyypillistä hänelle on joko huutaa tai pyörtyä lattialle. Hemmeli on tavallisen äidin lailla huolehtivainen perheestään ja asuinpaikan turvallisuudesta. Hän antaa tyttärelleen vapauksia niukemmin kuin Pod ja pelkää ihmisiä yli kaiken.
* Podin äänestä vastaa Tomokazu Miura ja Hemmelin äänestä Shinobu Otake.
PETTERI
Petteri (Spiller) on Ariettan kätkijäperheen yksi viimeisistä sukulaisista. Noin 12-vuotias Petteri on kuin ilmetty luonnonlapsi, jonka varustukseen kuuluu mm. karvainen viitta, jolla hän voi lentää tuulessa ja jousipyssy, jolla hän pyydystää ainakin heinäsirkkoja ruuakseen. Autettuaan Podin kotiinsa hän kertoo Ariettan perheelle, että heikäläisiä on vielä jäljellä muutama heidän lisäksi. Petteri auttaa myöhemmin Ariettan perhettä muuttamaan muualle Shon tädin talosta.
* Tatsuya Fujiwara lainasi äänensä Petterille elokuvassa.
SADAKO MAKI
Sadako Maki on Shon 68-vuotias mummo. Hänen esi-isänsä ovat aikanaan nähneet kätkijöitä hänen talossaan. Kätkijöitä varten suunniteltiin jopa oma nukkekoti, mutta koska kätkijöitä ei ole nähty sittemmin on nukkekoti siirretty Shon huoneeseen. Shosta huolissaan oleva Sadako toivoisi Shon äidin tukevan ja viettävän enemmän aikaa poikansa kanssa.
* Sadakona kuullaan Keiko Takeshita.
HARU
Haru on Sadakon palveluksessa pitkään työskennellyt piika. Noin 65-vuotias Haru on tarkka kartanon järjestyksestä ja siksi on kiinnittänyt huomiota tavaroiden kummallisiin katoamisiin. Hänestä muovautuu yksi kätkijöiden huolenaiheista, kun hän todettuaan kätkijöiden olemassaolon alkaa kutsua taloon tuholaistorjujia ja ansojen virittäjiä.
* Harua näyttelee Kirin Kiki.
TIETOLAARI
Kätkijät-elokuvan ohjaaja Hiromasa Yonebayashi on nuorin ohjaaja, joka on päästetty ohjaajan palllille Studio Ghiblillä. Luonnollisesti Yonebayashin asettaminen elokuvan ohjaajaksi oli elokuvan tuottajan ja Ghiblin ex-puheenjohtajan Toshio Suzukin idea.
Elokuva niitti kriitikoilta suurta suosiota Japanissa animaation ja musiikin osalta.
Elokuvasta tuli Japanissa vuoden 2010 eniten lipputuloja tuottanut elokuva.
Elokuva voitti Animation Of The Year (Vuoden animaatio)-palkinnon 34:n kerran järjestetyssä Japan Academy Price Award seremoniassa.
Elokuva julkaistiin japanissa 17.7.2010. Tämän jälkeen se julkaistiin Ranskassa vuoden 2011 tammikuussa, jonka jälkeen se on päässyt elokuvateattereihin ympäri Euroopan. Yhdysvaltoihin elokuva saapuu helmikuussa 2012.
Japanissa soundtrack sekä itse elokuva on jo julkaistu kaupoissa. Elokuva on julkaistu DVD:nä ja Blu-ray:nä. Kumpikin julkaisu sisältää englanninkielisen tekstityksen. DVD on tehty aluekoodille 2 ja Blu-ray aluekoodille A.
Kätkijät-elokuvan Suomen ensi-ilta oli 28.10.2011. Tuttuun tapaan tämänkin Ghibli-elokuvan Suomen levityksestä vastaa Cinema Mondo.
Elokuva on valittu Finnkinon kuukauden elokuvaksi.
ELOKUVAN SOUNDTRACK
Cecile Corbel
Kätkijät-elokuva poikkeaa aikaisimmista Studio Ghiblin elokuvista siten, että elokuvan musiikin on säveltänyt ja laulanut ranskalainen naissäveltäjä Cecile Corbel.
Corbel oli ja on yhä paatunut Ghibli tuotantojen fani. Osoittaakseen arvostuksensa ghibliläisille hän lähetti heille fanikirjeen ja kopion omasta musiikkialbumistaan. Corbelin albumi sai Ghibliltä vastavuoroisesti arvostusta, ja he ajattelivat hänen olevan oikea säveltäjä heidän tulevaan elokuvaansa Kätkijät.
Ranskankielen hallitsemisen lisäksi Corbel osaa myös englantia ja japania, minkä ansiosta hän kykeni esittämään Arriettyn tunnuskappaleen Arrietty's Song näiden maiden julkaisuja varten.
Kauniisti käsinpiirretyt konseptikuvat on osattu toteuttaa upeasti valkokankaalla.
ARVIO
Tyylikkyydellään Kätkijät-elokuvan on helppo loistaa. Kauniisti käsinmaalatut taustat, animaatio ja musiikki tekevät elokuvasta upean kokoperheen elokuvan. Liialla vauhdikkuudella elokuvaa ei ole ryyditetty, vaan elokuva on sekoitus reaalimaailmaa ja satujen taikaa. Toisin kuin monille Disney-elokuville, joissa aihepiirinä on satu, Ghiblille on tyypillistä yhdistää helposti "omaksuttava" tavallinen ihmisten elo ja ripaus fantasianomaisia aineksia.
Yonebayashi suoriutuu nuoresta iästään huolimatta kunnialla esikoisohjaustyöstään. Luultavasti hänet nähdään vielä monien anime-elokuvien johtokaartissa. Ei häntä tämän elokuvan perusteella uskoisi keltanokkaiseksi ohjaajaksi. Maestro Miyazakin leivissä työskennellessä hän on eittämättä saanut hyvät eväät tätä projektia varten.
Ghibli on ottanut lukuisia kertoja suuria riskejä tuottaessaan käsinpiirrettyjä animaatioelokuvia niiden suurien budjettien takia. Konkurssin kuilun reunalla tasapainoileva Ghibli on onnistunut joka kerta keräämään sievoiset lipputulot, jotka ylittävät riittävästi elokuvan tuotantokustannukset. Vaikka tietokoneanimaation aikakausi on nyt nykypäivää, Ghibli osoittaa elokuva toisensa jälkeen, että käsinpiirretty animaatio voi hyvinkin tasavertaisesti taistella tietokoneanimaatioiden kanssa- ja jopa rökittää ne.
Kätkijät-elokuvan virallinen Suomen nettisivu löytyy seuraavasta linkistä: http://www.katkijat.fi/
LOPPUARVIO: * * * *
LÄHITULEVAISUUS
Uusia Studio Ghiblin elokuvia on todennäköisesti tulossa Suomeen lähitulevaisuudessa.
Suomessa julkaistiin tällä viikolla myös Ghiblin Naapurini Yamadat DVD:llä. Vuonna 1999 julkaistu elokuva on Ghibli-veteraani Isao Takahatan tähän mennessä viimeisin elokuva. On kuitenkin uumoiltu, että Takahatalla on uusi elokuva työnalla, minkä aiheena ovat japanilaiseen bambukulttuuriin pohjautuvat tarinat. Takahatan ohjaama Only Yesterday (1991) odottaa vielä Suomen DVD-julkaisua.
Hayao Miyazakin pojan Goro Miyazakin toinen elokuvaohjaustyö Kokuriko ZakaKara pääsi Japanissa elokuvateattereihin tämän vuoden heinäkuussa. Suomeen elokuva saapuu luultavasti ensi vuoden lopussa. Goro paljasti hänen isänsä aloittaneen uuden elokuvan suunnittelun lehdistötilaisuudessa vieraillessaan Amerikassa tämän vuoden syyskuussa.
Lopuksi vielä uunituore Disney:n traileri Kätkijät-elokuvan Yhdydsvaltojen levitystä varten.
Studio Ghiblin ihmeelliselle maailmalle ei näy loppua.
Viime vuoden heinäkuussa ensi-iltansa Japanissa saaneen Karigurashi no Arietti- elokuvan taustamusiikkia löytyy nyt YouTubesta. Elokuvan on ohjannut Hiromasa Yonebayashi (Entinen Ghiblin-animaattori ja nuorin Ghiblin ohjaaja) ja tarina pohjaa edesmenneen brittiläiskirjailija Mary Nortonin novelliin nimeltä Kätkijät.
Musiikin elokuvaan on säveltänyt Cecile Corbel, joka tuli lähettämänsä fanikirjeen ja säveltämänsä CD:n ansiosta valittua viimeisimmän Ghibli-elokuvan säveltäjäksi. Uusi säveltäjä tekee elokuvan musiikkiraidasta mielenkiintoisen kuunneltavan, koska moni on tottunut Ghibli-elokuvia katsoessaan kuulemaan vain Joe Hisaishin säveltämiä kappaleita.
Kätkijä Arrietty- elokuvan voi toistaiseksi nähdä Japanin lisäksi vain Ranskassa, jonne se pääsi levitykseen noin kuukausi sitten. Amerikassa elokuvan dubbaukset on kuullemma aloitettu muutama viikko sitten mutta siitä huolimatta elokuvan Pohjois-Amerikan ensi-illaksi on ilmoitettu helmikuu 2012. Suomen ensi-illasta ei ole toistaiseksi tietoa.
Pahimpaan Ghibli-nälkään voi katsella vaikka elokuvan trailerin.
Alkuperäistä taidetta elokuvan suunnitteluvaiheelta.
