Studio Ghibli ja NHK julkaisivat eilen ensimmäiset kuvanäytteet Goro Miyazakin tulevasta televisioelokuvasta Aya and the Witch, joka perustuu kirjailija Diana Wynne Jonesin (Liikkuva linna) lastenkirjaan nimeltä Earwig and the Witch (2011). Julkaistujen kuvien visuaalinen ilme on puhuttanut sosiaalisessa mediassa, koska kyseinen elokuva tulee olemaan Ghiblin ensimmäinen täysin tietokoneella piirretty elokuva. Elokuvan kestoksi on ilmoitettu 82 minuuttia ja se aiotaan julkaista Japanin yleisradiossa ensi talvena.
Studio Ghibli joutui lakkauttamaan muutamaksi vuodeksi kokonaan animaatioyksikkönsä, kun Hiromasa Yonebayashin ohjaama Joan G. Robinsonin lastenkirjaan perustuva Marnie – tyttö ikkunassa -elokuva valmistui vuonna 2014. Tämän vuoksi Yonebayashi päätti tuottaja Yoshiaki Nishimuran kanssa jättää Ghiblin ja perustaa uuden ghiblimäisen animaatiopajan, Studio Ponocin. Goro Miyazaki puolestaan ohjasi viimeksi Polygon Picturesin ja Studio Ghiblin kanssa Astrid Lingrenin kirjaan perustuvan Ronja, ryövärintytär -animesarjan (2014–2015). Goro Miyazaki on päättänyt toistaiseksi siirtyä tietokoneanimaatioiden pariin, mutta Hiromasa Yonebayashi on jatkanut käsinpiirrettyjen animaatioelokuvien parissa elokuvallaan Mary ja Noidankukka (2017). On hyvin todennäköistä, että Ghiblillä tullaan Hayao Miyazakin tulevan elokuvan jälkeen jatkamaan tietokoneanimaatioiden parissa, koska tietokoneanimaatioista on tullut 2000-luvulla valtavirtaa kansainvälisessä elokuvateollisuudessa.
Studio Ghibli on saavuttanut maailmankuulun maineensa studiona, joka tuottaa visuaalisesti upeita ja yksityiskohtaisia piirroselokuvia. Tämän vuoksi monien kriittisten kommentoijien mielestä Goron tuleva elokuva tahraa Ghiblin maineen. Itse puolestani uskon hänen kokeilunsa rikastuttavan Ghiblin elokuvakirjoa entisestään. Vaikka Aya on toteutettu täysin tietokoneella, sen hahmomallit ovat selkeästi Ghiblin perinteitä kunnioittavia. Sen hahmokaartin ulkonäkö mukailee erityisesti kasvojen osalta kaksiulotteista piirrostyyliä, jonka Hayao Miyazaki ja Isao Takahata omaksuivat työskennellessään Toei Animationilla 1960-luvulla. Hahmot ja taustakuvat sisältävät huomattavasti enemmän tekstuureja kuin Goron ohjaama Ronja, jonka visuaalinen ilme on hyvin yksinkertainen ja karu. Osaavissa käsissä tietokoneanimaatio luo aivan uusia kuvallisia mahdollisuuksia tuleville Ghibli -elokuville.
Toisin kuin kaksiuloitteisessa animaatiossa, kolmiuloitteisessa animaatiossa yksittäiset kuvat heräävät kunnolla eloon vasta liikkeessä, joten pelkkien pysäytyskuvien kautta on vaikea arvioida lopullisen elokuvan animaation tasokkuutta. Ottaen huomioon Studio Ghiblin perinteet animaatioelokuvien tuottajana uskon, että Aya tulee näyttämään studion aiempia piirrosanimaatioita eloisammalta. Japanissa käsinpiirretyt animaatiot animoidaan säästösyistä usein kolmosilla (8 kuvaa / sekunti), mutta tietokoneanimaatio animoidaan yleensä aina ykkösillä (24 kuvaa / sekunti) eli täydellä animaatiolla, jolloin hahmojen liikkeet ovat koko ajan täysin sulavia.
Nykyisin Japanissa osataan tehdä yhtä hienoja tietokoneanimaatioita kuin länsimaissa. Itse olen hyvin vaikuttunut Marza Animation Planetin (Sonic the Movie) ja TMS Entertainmentin uudesta Lupin III: The First -elokuvasta (Takashi Yamazaki, 2019), joka on koko kestonsa ajan riemukas visuaalinen ilotulitus. Uskallan jopa väittää, että kyseinen elokuva on muun muassa hahmojen kasvotekstuurien osalta Studio Ghiblin tulevaa elokuvaa asteen verran hienompi, koska ghiblimäisen sileät ja yksinkertaiset kasvomallit eivät näytä tietokoneanimaatiossa yhtä eloisilta kuin rosoiset ja epätasaiset kasvot, joiden luomiseen The First -elokuvassa on kiinnitetty erityistä huomiota.
Uutuutena Lupin III -fanisivultani löytyy nyt kääntämäni suomenkielinen tekstitysraita Lupin III: The First -elokuvalle. Fanisivulleni pääsee klikkaamalla blogini sivupalkin kuvaketta.
Käsinpiirrettyjen Studio Ghibli -animaatioiden ystäville on luvassa kuitenkin vielä Hayao Miyazakin How Do You Live? -elokuva. Miyazaki on väittänyt, että hänen elokuvansa saavat sisältää enintään 10% digitaalista animaatiota eli hänen tuleva teoksensa tulee kunnioittamaan Ghiblin perinteistä animaatiotuotantoa. Piirrosanimaation valmistuksesta johtuvan suuren työmäärän vuoksi How Do You Live? ei alkuperäisestä aikataulustaan poiketen valmistu vielä pariin vuoteen. Elokuvan tuottaja Toshio Suzuki paljasti viime vuoden lopussa, että elokuvaa varten on tuotettu valmista animaatiota vasta yli puolen tunnin edestä.
Luultavasti Studio Ghibli suhtautuu ensimmäiseen tietokoneanimaatioonsa varauksella faniensa tavoin, koska Goron teosta ei julkaista poikkeuksellisesti elokuvateattereissa. Toivon, että sen ensimmäinen televisioesitys kerää sen verran katsojia, että elokuva pääsee laajempaan levitykseen myös Japanin ulkopuolelle. Varmaa on ainakin se, että Aya and the Witch kerää huomiota animepiireissä ympäri maailman, niin hyvässä kuin pahassa.
Kummasta pidät enemmän: Piirrosanimaatiosta vai tietokoneanimaatiosta? Kerro myös perustelusi.
Japanin animaatiomestari Hayao Miyazakin viimeisin ja näillä näkymin viimeinen kokoillan anime-elokuva Tuuli nousee (2013) on mestarin yksi näyttävimmistä teoksista.
Studio Ghiblin perustajajäsen Miyazaki on elokuvan valmistuttua ilmoittanut sen jäävän viimeiseksi pitkäksi elokuvakseen, joten tämä puoli antaa hänen uudelle elokuvalleen erityistä korostusta. Elokuva on voittanut useita palkintoja Japanissa ja se kävi tiukan Oscar-kisan Disneyn Frozen-elokuvaa vastaan.
Miyazaki omistautui viimeisen työnsä työstämiseen perinjuurin, sillä hän jätti jopa keisarin teekutsut väliin vuonna 2012, koska elokuva oli vielä pahasti kesken. Miyazakille myönnettiin tuolloin Person of Cultural Merit-palkinto, joka myönnetään ihmisille, jotka ovat tuottaneet Japanille esiinpistävää kulttuurillista panosta ja tunnettavuutta ulkomailla.
Elokuvan syntytarina
Miyazakin viimeisin teos on poliittinen kannanotto.
Tällä kertaa Miyazaki (73) on valinnut aiheekseen Japanin toisen maailmansodan nopeimman ja tuhovoimaisimman zero-hävittäjäkoneen suunnittelijan, Jiro Horikoshin (1903-1982), elämänkerran, johon on liitetty mukaan myös fiktiivinen rakkaustarina sekä Tatsuo Horin pienoisromaani, jonka pohjalta Miyazaki piirsi mangan vuonna 2009. Miyazaki ei ajatellut sovittavansa mangaansa elokuvaksi, mutta hänen pitkäaikainen tuottajansa Toshio Suzuki sai hänet vakuutettua aiheen mahdollisuuksista.
Lopullisen niitin elokuvasovituksen tekemiseen löivät Miyazakin kolleegat ja vaimo, jotka kaikki halusivat tyrmätä Miyazakin ehdotuksen tehdä elokuva Japanin sotasyntejä käsittelevästä aiheesta. Miyazakilla oli kuitenkin palo vastata elokuvallaan Japanissa velloneeseen keskusteluun perustuslain 9. artiklasta, joka määrää, etttei Japani saa olla sotilasmahti tai osallistua sotaan. Miyazaki on kirjoittanut Ghiblin Neppu-lehteen esseen, jossa hän muun muassa arvostelee kärkevästi Japanin pääministeri Shinzo Aben huonoa historiantuntemusta ja sotahulluutta. Miyazaki on tunnetusti pasifisti, joka haluaa Tuuli nousee-elokuvassaan tehdä selkeän linjaeron lentokonesuunnittelijan ja niitä pahuuteen käyttävien ihmisten välillä.
Lentokonesuunnittelija Jiro Horikoshi (1903-1982)
Miyazaki kävi läpi elokuvaideansa Jiro Horikoshin pojan kanssa ennen elokuvan tuotantoa. Miyazaki halusi tuoda esiin Horikoshin puolen, jota ei ollut vielä käsitelty yhdessäkään aiemmassa historiallisessa teoksessa. Horikoshin poika näytti vihreää valoa elokuvan teolle. Lopputuloksen nähtyään Horikoshin poika oli kiittänyt Miyazakia siitä, että elokuva oli tuonut esiin hänen isänsä oikean minän.
Miyazaki on onnistunut näinkin monista palasista nivomaan yhteen hämmästyttävän eheän elokuvan, mikä on ei ole ollut itsestäänselvyys hänen kaikissa tuotoksissaan. Juonen rakennetta selkeyttää huomattavasti se, että tarina ei liiku fantasiamaailmassa muiden kuin unikohtauksien osalta, vaan elokuvassa pitäydytään seuraamaan Horikoshin elämänkaaren huippuvuosia noin vuodesta 1915 aina toisen maailmansodan loppuun saakka.
Elokuva aiheutti ilmestyttyään närää japanilaisten nationalistien keskuudessa ja Miyazaki on leimattu maansa petturiksi. Tästä huolimatta elokuvasta tuli viime vuoden katsotuin elokuva Japanissa.
Jiron unelmaa tukee mystinen Caproni.
Juonen päärakenne (huom. Älä lue, jos et halua pilata katselukokemusta)
Koko lapsuutensa lentämisestä unelmoinut Jiro Horikoshi kärsii likinäköisyydestään, mikä estää häntä toteuttamasta unelmaansa lentäjänä. Jiron unissa esiintyvä italialainen lentokonesuunnittelija Giovanni Caproni (188-1957) neuvoo poikaa seuraamaansa unelmaansa aikuisena lentokoneinsinöörinä. Viisi vuotta myöhemmin Jiro opiskelee tokiolaisessa yliopistossa insinööriksi. Palatessaan lomalta hän tapaa junassa nuoren Naoko Satomin ja hänen palvelustyttönsä. Junamatkan keskeyttää Suuri Kantōn maanjäristys ja kaiken hävityksen keskellä palvelustytön jalka murtuu. Jiro auttaa Naokon ja hänen palvelustyttönsä heidän perheensä luo ja lähtee paikalta sanomatta nimeään.
Kanton maanjäristyksen jälkeinen evakko.
Jiro aloittaa työskentelyn Mitsubishin lentokonetehtaalla, jossa hän viimein pääsee toteuttamaan unelmaansa rakentaa maailman nopein lentokone. Jiron ja hänen työparinsa Honjon tie vie myöhemmin Saksaan, jossa he tutustuvat sikäläiseen lentokonesuunnitteluun, joka on huimasti Japania edellä.
Jiron suunnittelijakumppani Honjo äimistelee saksalaista lentokoneosaamista.
Vuonna 1932 epäonnistuttuaan laivaston lentokoneiden pääsuunnittelijana pettynyt Jiro vetäytyy lomalle kesänviettopaikkaan Naganoon, jonka hotellissa hän tapaa jälleen Nahokon. Jonkun aikaa toisiinsa paremmin tutustuttuaan he kihlautuvat ja Jiron elämään alkaa paistaa uudenlainen päivänvalo. Kihlausta tukeva saksalaismies nimeltä Castorp, joka on kriittinen etenkin Saksan diktaattori Adolf Hitleriä kohtaan ja joutuu pian Japanin viranomaisten jahtaamaksi. Nahoko ei suostu avioliittoon ennen kuin hän on pystynyt toipumaan tuberkuloositartunnastaan (Miyazakin äiti kamppaili aikoinaan tuberkuloosia vastaan). Siksi Nahoko hakeutuu hoitoon vuorilla sijaitsevaan tuberkuloosiparantolaan.
Jiro ja Nahoko tapasivatkin jo maanjäristyksen tuoksinnassa.
Jiron palattuaan töihin hänet kiinnitetään uuteen laivaston lentokonesuunnittelukilpailuun. Samalla hän joutuu muuttamaan pomonsa Kurokawan luo, jotta hän ei herättäisi huomiota poliisien silmissä. Nahoko pakenee parantolasta, koska hän ei halua olla enää erossa Jirosta. Yksityinen hääseremonia järjestetään heti Kurokawan kotona. Jiron pikkusisko Kayo on lääkäri ja on huolissaan Nahokon oikeasta kunnosta ja yrittää vakuuttaa Jirolle, että heidän avioliittonsa päättyy ikävästi, jos Jiro antaa Nahokon vain olla luonaan. Jiro tyrmää siskonsa väitteet.
Pääsuunnitelija Hattori ja Jiron pomo Kurokawa naureskelevat kuullessaan Jiron olevan rakastunut.
Viimein koittaa Jiron laivastolle suunnitteleman Mitsubishi A5M:n koelentopäivä. Tuona päivänä Nahoko lähtee kävelylle Kurokawan talosta jättäen jälkeensä kolme kirjettä, jotka on osoitettu hänen aviomiehelleen, perheelleen ja ystävilleen. Kayo löytää kirjeet ja hoksaa, että Nahoko on lähtenyt viettämään viimeiset hetket parantolaan, jotta hänen miehensä ei tarvitsisi nähdä hänen lopullista luhistumistaan. Lentokentällä onnistuneen koelennon tehneen koneen laskeutuessa Jiro tuntee tuulenpuuskan, joka viittaa siihen, että hänen vaimonsa on poistunut keskuudesta.
Jiron viimeiset yhteiset hetket Nahokon kanssa.
Lopussa näemme Jiron unen, jossa hän näkee sodan kauhut ja potee tuskaista katumusta siitä, että hän kehitti hävittäjälentokoneen, jota vallankäyttäjät käyttävät nyt ihmiskuntaa vastaan. Caproni muuttaa mielipidettään lentokoneiden suhteen, ja kuvaa niitä nyt rumaksi unelmaksi. Jiro kokee vielä viimeisen näyn entisestä vaimostaan, joka kehottaa miestään jatkamaan elämäänsä.
Mestarillista mestarillisempi animaatiojälki
Hayao Miyazakin Tuuli nousee on visuaalista hehkutusta alusta loppuun. Elokuvan hahmot on tyypillisellä Ghibli-tyylillä käsinpiirretty, mikä juontaa juurensa Miyazakin aikoihin Toei Animationilla uransa alussa. Kalvot on väritetty digitaalisesti ja muutamissa kohtauksissa käsinpiirretyistä taustoista on tietokoneen avulla luotu kolmiulotteiset mallit, joiden avulla kameran realistisen tuntuinen liikkuminen syvyysssuunnassa on mahdollistettu. Kirsikankukat ja lumihiutaleet on myös toteutettu tietokoneella, mutta toinen toistaan loistokkaammat lentokoneet perinteisesti käsin.
Käsinpiirretyn elokuvan vaivannäkö tulee esille erityisesti Kanton maanjäristyksessä ja sen jälkeisessä evakkokohtauksessa. Yhtä näistä väkijoukkokohtauksista, joka kestää vain muutaman sekunnin, tehtiin kolme kuukautta. Kohtauksen voisi helposti tehdä tietokoneella, mutta Miyazaki vanhan koulukunnan miehenä hoitaa hommat perinteiseen tapaan ja lopputulos on mitä mieleenpainuvinta. Jyhkeiden lentokoneiden animoimista varten Ghibli rekrytoi vartavasten lentokoneiden animoimiseen erikoistuneita animaattoreita. Nämäkin käypäläiset ovat selvästi omaksuneet Miyazakin yksityiskohtia korostavan lentävän viivan, joka saa lentokoneiden lentämisen valkokankaalla näyttämään asiaan kuuluvan kepeältä. Miyazakin ihastus lentokoneita kohtaan juontaa juurensa hänen lapsuuteen, sillä hänen isänsä omistama yhtiö Miyazaki Airplanes valmisti myös zero-hävittäjäkoneita varten peräsimiä toisen maailmansodan aikaan.
Ainutlaatuinen äänimaailma
Joe Hisaishi on loihtinut Tuuli nousee-elokuvan kauniin soundtrackin.
Äänimaailmakin on tässä elokuvassa uniikki. Miyazakin luottosäveltäjä Joe Hisaishi on kertonut että häneltä meni kaksi vuotta Tuuli nousee-elokuvan musiikin tekoon, mikä on hänen tähänastinen ennätyksensä. Elokuvan ääniefektit kuten lentokoneiden pärinä, maanjäristyksen jylinä ja höyryjunien jyske on toteuttanut pää-äänisuunnittelija käyttäen omaa luovuuttaan muodostaessaan äänet suullaan. Miyazaki kuullema olisi itse halunnut päristellä lentokoneiden äänet, mutta häntä estettiin. Teemamusiikin "lentokonepilvi" esittää Yumi Arai, joka on laulanut myös Miyazakin Kikin lähettipalvelun (1989) alku- ja loppukappaleen.
Ääninäyttelijöinä alkuperäisessä versiossa ovat kuuluisa animeohjaaja Hideaki Anno (Jiro) ja näyttelijätär Miori Takimoto (Nahoko). Jiron ääneksi Hideaki Anno (syntynyt 1960) on hiukan liian vanha, mutta hänen äänenväriinsä tottuu elokuvan edetessä. Miyazaki perusteli Tuulen laakson Nausicasta (1984) asti tuntemansa Annon valintaa roolin seuraavasti: "Annon äänessä oli jotain surumielistä. Sellaisella nuotilla ihmiset puhuivat siihen maailmanaikaan, jolloin Horikoshi eli" .
Miyazaki on kertonut, että hänellä oli erityisesti vaikeuksia Horikoshin hahmolle sopivan äänen löytämisessä. Hän vitsaili, että jos Anno ei ole sopiva ääni rooliin niin elokuvan tuottaja Toshio Suzuki saa tehdä Jiron roolin.
Suomenkielinen versio on tuttuun tapaan konkari Pekka Lehtosaaren ohjaama. Hän ihmetteli dubatun version lehdistötilaisuudessa, miksi heidän oli dubattava elokuva, joka on selvästi suunnattu varttuneille ihmisille, mutta päätös jälkiäänityseen tuli Cinema Mondon puolelta. Tutut suomalaiset äänikonkarit kuten Santeri Kinnunen ja Jukka Voutilainen ovat elokuvassa sivuosissa ja päähenkilöitä elokuvassa esittävät ääninäyttelydebyyttinsä tekevä äänisuunnittelija Toivo Aaron Kallio (Jiro) ja Afureko-blogin yksi kirjoittajista, Myy Lohi (Nahoko).
Hiljentävä katselukokemus
Jiro pohtii, mikä koneen suunnittelussa meni vikaan.
Kävin katsomassa elokuvan Seasonal Film Festivalissa, jossa Cinema Mondo järjesti elokuvan ennakkoesityksen ennen Suomen ensi-iltaa. En muista milloin viimeksi olisin ollut elokuvan jälkeen niin sanaton, kuin Tuuli nousee-elokuvan jälkeen. Se puhutteli syvästi yleisöä, joka oli elokuvan viimeiset hetket ihan hiljaa. Koin samanlaisen tunnekuohun lopussa kuin itse elokuvan ohjaaja Miyazaki, joka kyynelehti hieman katsottuaan elokuvansa työryhmänsä kanssa kuukautta ennen elokuvan Japanin ensi-iltaa.
Tarina opetti unelmien kääntöpuolen Horikoshille katkerasti, sillä hän lopulta menettää enemmän kuin saavuttaa. Tarinana en suosittele elokuvaa vielä alle kymmenenvuotiaille, sillä se ei tarjoa mitään pienille lapsille ja se on kestoltaan päälle kaksi tuntia pitkä. Tuuli nousee on aikuisen elokuva toisin kuin monet muut Miyazakin elokuvat. Miyazaki on sanonutkin, että lapsikatsojat ymmärtävät jäähyväiselokuvani isompana.
Paul Valeryn runosta, Tuuli nousee, on uskallettava elää , nimensä saanut kymmenes Miyazakin Ghibli-teos on hienovaraisen kaunis päätös hänen elokuvauralleen. Runon sanoma kiteyttää koko elokuvan sisällön ja siksi se näytetäänkin elokuvan alussa katsojalle. Se on haikea tarina unelmien toteutumisesta, menettämisestä ja uudesta toivosta. Joihinkin asioihin emme voi vaikuttaa vaan kohtalomme on herran hallussa.
Lentokoneet ovat kaunis (ruma) unelma.
LOPPUARVIO: * * * * * TUULI NOUSEE ON FINNKINON KUUKAUDEN ELOKUVA
Lippuja elokuvaan voi varata ja ostaa täältä: http://www.finnkino.fi/Event/300136/ Hyviä uutisia Ghibliltä
When Marnie was there(Hiromasa Yonebayashi, 2014)
Ennen ennakkoesityksen alkua Cinema Mondon Mika Siltala kävi esittelemässä Miyazakin näillä näkyvin viimeiseksi jäävän elokuvan. Siltala kertoi edellisellä viikolla käyneen Ghiblillä, jossa valmistellaan parhaillaan Kätkijät (2010) ohjanneen Hiromasa Yonebayashin toista ohjaustyötä, joka
on sovitus Joan G. Robinsonin romaanista When Marnie Was There. Goro Miyazaki on aloittelemassa Astrid Lingrenin kirjaan Ronja, ryövärintytärperustuvan animesarjan tuotantoa, mistä tulee Ghiblin ensimmäinen tv-sarja ja vielä 3D:nä . Isao Takahatan uusi elokuva Prinsessa Kaguyan taru (2013) saa Suomen ensi-iltansa syksyllä järjestettävässä Rakkautta ja anarkiaa-festivaalilla
.
Toimelias eläkeläinen Hayao Miyazaki pakertaa ilmaiseksi Model Graphix-lehdelle uutta samurai-mangaansa. Lehti on julkaissut aiemminkin Miyazakin mangateoksia. Siltala kertoi, että Miyazaki on alkanut nyt pähkäilemään, mikä on kokoillan elokuvan pituus...
Voimme siis vielä elätellä toivoa, että emme ole vielä nähneet Miyazakin viimeistä elokuvaa.
Japanilaisen Studio Ghibli-animaatiostudion viimeisin elokuva Kokurikozaka Kara (2011) julkaistiin Japanissa 16.7.2011. Elokuva on japanilaisen animaatiomestarin, Hayao Miyazakin, Goro-pojan toinen ohjaustyö.
Mangan elokuvasovituksen vastasivat Keiko Niwa ja itse mestari Hayao. Musiikin siihen on säveltänyt Satoshi Takebe ja tunnussävelen laulannasta vastaa Goron esikoiselokuvassa (Maameren Tarinat (2006))
Therrun ääntä esittänyt Aoi Teshima.
UUTTA 31.7. - Elokuvan toinen traileri julkaistu.
Elokuva perustuu Tetsurō Sayaman ja Chizuru Takahashin alkuperäiseen mangaan vuodelta 1980. Elokuva tullaan julkaisemaan englanninkielisissä maissa nimellä From up on Poppy Hill. Kirjoitan elokuvan juonikuviosta lähempänä sen Suomen ensi-iltaa, joka mitä todennäköisimmin on vuoden päästä. Sen verran voin kuitenkin lipsauttaa, että elokuvan tapahtumapaikka on merikaupunki Yokohama, jossa asustavan lukiolaistytön, Umi Matsuzakin, on kasvettava nopeasti aikuiseksi, kun hänen isänsä yllättävästi katoaa.
Sen verran osaan jo japania, että päähenkilön etunimi "Umi" tarkoittaa osuvasti elokuvassa keskeisenä elementtinä vellovaa merta.
Toistaiseksi on saatavilla vähän tietoa miten elokuva on pärjännyt elokuvateattereissa.
Ghiblillä, kuten monella muullakin yrityksellä on ollut vaikeuksia pitää toimintaa yllä maaliskuussa tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin takia. Tästä aiheesta lisätietoja löytyy alta löytyvästä linkistä.
Ghibli ei hyväksy ydinvoimaa.
Viimeisin tieto, joka tuli ilmi kesäkuussa on se, että Studio Ghiblin katolle on ripustettu ydinvoimanvastainen kyltti. Kylttiin on kirjoitettu mielipidekirjoitus, jossa kerrotaan, että studio haluaa valmistaa jatkossa animaatioelokuvia, joiden valmistamiseen ei ole käytetty ydinvoimalla aikaansaatua sähköä.
Studio Ghibli piti eilen Japanissa lehdistötilaisuuden heidän seuraavan elokuvansa, Kokuriko-Zaka Karan, tuotantoa koskien.
Tilaisuuteen osallistui itse elokuvan ohjaajan, Goro Miyazakin, lisäksi elokuvan tuottaja Toshio Suzuki, ohjaajaveteraani Hayao Miyazaki sekä muita projektissa työskenteleviä ihmisiä. Tilaisuuden pääpaino oli Japania ravisuttaneen maanjäristyksen ja hyökyaallon puolella, ja sen miten ne ovat vaikuttaneet Goron tulevan elokuvan valmistumiseen. Suuresta Japania ja koko maailmaa kohdanneesta tragediasta huolimatta Ghibli pitää yhä kiinni elokuvan alkuperäisestä julkaisemispäivämäärästä, heinäkuun 16. päivästä.
Tilaisuus pidettiin ilman mikrofoneja, jotta sähköjä pystyttiin säästämään. Tuottaja Suzuki kertoi, että Kokuriko-Zaka Kara on noin puolilleen valmis mutta aikataulustaan jäljessä. Syyksi hän sanoi toistuvat sähkökatkokset, jotka saattavat hävittää Ghiblin tietokoneilta tallentamattomat tiedostot, jotka sisältävät työstön alla olevia animaatiotiedostoja yms. Sen takia tietokonetöitä tehdään nyt Ghiblillä yöaikaan mutta ne eivät tunnu edistyvän nimeksikään. Vaikka maanjäristyksen aiheuttamat vahingot ovat Japanissa vakavia, on meidän tehtävämme saada elokuva valmistumaan määrättyyn julkaisupäivämäärään mennessä. Teemme sen jotenkin, lisäsi Suzuki lopuksi.
Hayao Miyazaki vihjaisi, ettei hänen työnalla oleva elokuvaprojekti tule olemaan fantasia-aihenen.
Hayao Miyazaki piti myös puheen koskien taiteen luomisen jatkamista, japanilaisten aikaisemmin kohtaamia katastofeja ja tämän kuun katastrofin aiheuttamia vahinkoja, nälänhätää, tuskaa ja kuolemia. Miyazaki kertoi hieman vielä suunnittelunsa alla olevasta pitkästä animaatioelokuvasta, jonka pitäisi näillä näkymin valmistua vuoteen 2013 mennessä. Pieniä mutkia on kuitenkin tullut matkaan, sillä Miyazakin tulevan elokuvan käsikirjoitus on tällä hetkellä kaksi kuukautta aikataulustaan jäljessä ja Miyazakin elokuvaprojektia työstävä henkilökunta jouduttiin siirtämään Kokuriko-Zaka Karan ääreen, koska sekin on jäämässä aikataulustaan jälkeen sähkökatkojen tiimoilta.
Konferenssissa esiintyi Kokuriko-Zaka Kara-elokuvan tunnusmusiikin laulaja Aoi Teshima, musiikin säveltäjä Koichi Sakata ja laulun sanoittaja Yukiko Makimura. Heidän järjestämä live-esitys sai katsojansa, reportterit henkilökunnan ja Hayao Miyazakin kyyneliin. Musiiki oli kuulemma niin koskettavaa.
Elokuva-arvostelija, Hiroo Otaka, raportoi Twitter-sivullaan, että Studio Ghiblin seuraava elokuva tulee olemaan animesovitus Chizuru Takahashin ja Tetsurō Sayamasin mangasta nimeltä Kokuriko-Zaka Kara. Elokuvan ohjaa Goro Miyazaki (Maameren Tarinat, 2006) ja sen ensi-ilta tulee olemaan Japanissa ensi kesänä.
Kokuriko-Zaka Kara sijoittuu Shōwa-ajanjaksoon (tarkalleen vuoteen 1963), jossa seurataan tulevan lukiolaistytön, Komatsuzakin, elämää. Mangassa kerrotaan Komatsuzakin jokapäiväisestä elämästä, johon kuuluu naurua, surua, koulusanomalehden jäsenyyttä, oppilaskunnan puheenjohtajuutta ja muita koulukavereita.
Goro Miyazakin isä, Ghiblin perustajajäsen Hayao Miyazaki, toimii elokuvan yhteistyökirjoittajana ja suunnittelijana. Elokuvan musiikista vastaa Satoshi Takebe ja Toshio Suzuki toimii luonnollisesti elokuvan tuottajana.
