Ääninäyttelijän universumi

Tunnetut suomalaiset dubbaajat Antti Pääkkönen ja Annituuli Kasurinen kertovat dubbaamisesta.

http://yle.fi/radio1/kulttuuri/kultakuume/aaninayttelijan_universumi_-_antti_paakkonen_-_annituuli_kasurinen_31522.html

Pekka Lehtosaari - Animaatioissa vain mielikuvitus on rajana

Suomalaiset saavat kiittää Pekka Lehtosaarta lukuisista onnistuneista animaatioiden dubbauksien ohjauksista ja käännöksistä. Helsingissä vuonna 1963 syntynyt Lehtosaari on myös antanut oman äänensä muutamille animaatiohahmoille kuten Tintin Seikkailut-animaatiosarjan kapteeni Haddockille, Miyazakin Naapurini Totoro-elokuvan Totorolle ja Disneyn Viidakkokirja-elokuvan Baloo-karhulle.

Seuraavasta linkistä löytyy video, jossa Lehtosaari kertoo käsikirjoittamastaan animaatioelokuvasta Röllin sydän (2007) ja yleisesti animaatioelokuvien tekemisestä.

http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=5563

Lehtosaarta voidaan sanoa animaatioelokuvien suomalaisten ääniversioiden luottomieheksi ja varsinaiseksi käännöskonkariksi.

Lauri Tähkä: Mikä dubbaamisessa on vaikeinta?

Disneyn Kaksin karkuteillä-elokuvan Flynn Riderin dubbaaja Lauri Tähkä kertoo, mikä hänen mielestä dubbaamisessa on kaikkein vaikeinta.

Eilen YLE:n Puoli seitsemän-ohjelmassa vieraana ollut muusikko/näyttelijä Heikki Silvennoinen kertoi vuorostaan Pixarin Autot-elokuvissa esiintyvän hinaaja-auto Martin dubbaamisesta. Ohjelmassa käväistään myös Rango-elokuvan dubbauskulissien takana, Tuotantotalo Werne Oy:llä. Siellä Rango-kameleontin dubbaaja Reino Nordin kertoo, millaista on olla suomenkielinen Johnny Depp.

Katso Puoli seitsemän täältä: http://areena.yle.fi/video/1300814713784

Jos haluat kuunnella pelkästään dubbaamisesta kertovan osion ohjelmasta, hyppää suoraan kohtaan 0.09.05 aikajanalla.

Agapion dubbausnäytteitä

Jos minulta kysyttäisiin: Mikä on huonoin suomalaisia dubbauksia tehnyt studio? vastaukseni olisi hetkeäkään miettimättä Agapio Racing Team. Heidän dubbaamissa piirrossarjoissa kuten Digimonissa, Calimerossa ja My Little Ponyssä eivät näyttelijät osanneet eläytyä juuri lainkaan rooleihinsa.

 
Onhan hyvän ääninäyttelyn ja jälkiäänityksen edellytys näyttelijöiden äänen monivärisyys ja heidän kyky eläytyä hahmoon.

Olen erittäin pettynyt, että esimerkiksi Alvin ja Pikkuoravat-sarjan suomenkielinen versio suorastaan pilattiin näillä teennäisillä ja kaiken lisäksi ärsyttävän kuuloisilla dubbauksilla.

Olen enemmän kuin huojentunut ajatuksesta, ettei Agapiota enää ole, ja että MTV3 Junioria varten esimerkiksi Flipper ja Lopaka, jonka Agapio aikoinaan jälkiäänitti suomenkielelle, jälkiäänitetään uudelleen.

Tässä muutamia Agapion näytteitä:

Animatricks 2010

Suomen vanhin ja ainoa animaatioihin keskittyvä festivaali nimeltä Animatricks järjestetään Andorra Kino & Dubrovnik, Eerikinkatu 11, Helsingissä 14.–17.10.2010.

Tapahtuman tämän vuotiseen ohjelmistoon kuuluvat mm. Luento: Gobelins – tie huipulle!, Paneeli: Kipakkaa keskustelua animaatiokoulutuksesta!, Suomen paras Pasila-fanitapahtuma! ja Animaattoreiden taisto – pika-animointia ja live-dubbausta! Näihin esityksiin on VAPAA PÄÄSY!

Lipun ostaminen on mahdollista paikan päällä.Voit myös ennakkovarata lippusi täältä: http://www.animatricks.net/2010/index.php?page=fi_info#liput. Ennakkovarauksia voi alkaa tehdä viikkoa ennen festivaalin alkua eli 7.10 alkaen.
HINNASTO

• Yksittäiset liput 7 €
• Ranskalaisia animaatioita lapsille -näytös 5 €
• 5 lipun sarjalippu  30 €
• Animatricks goes Nordic -festivaaliklubi 5 €

Lisätietoja löytyy tapahtuman virallisilta nettisivuilta: http://www.animatricks.net/2010/

Animaatioiden tekijöitä - Piirrettyjen jälkiäänittäminen

Dubberman on tuottanut laadukkaita dubbauksia moniin Sub Juniorilla esitettyihin ohjelmiin.

Tässä artikkelissa käsittelen vähän suomalaisten kykyä jälkiäänittää piirrettyjä. Kerron myös miten elokuvia dubataan maailmalla verrattuna Suomeen.
Harva tietää mistä "dubbaus"-sana on peräisin. Sana "dubbaus" tulee englannin kielen sanasta "dub", joka puolestaan on lyhenne sanasta "double", (sijaisnäyttelijä).

Vieraskielisten elokuvien levittäminen ulkomaille on ollut aina dubbaamisen perussyy. Suomessa dubbaamista on yleisesti käytetty vain piirretyissä. Suomi on yleisesti suosinut elokuvien ja tv-sarjojen tekstittämistä pienen markkina-alueen takia. Tekstittäminen käy huomattavasti nopeammin ja halvemmalla.

Tärkein keksintö jälkiäänityksen kannalta oli magneettinauha, jota saksalaisyhtiö BASF kehitteli 1930-luvun puolivälissä. Alun perin se oli magnetisoitua metallilankaa, ja joustavampien johdinmateriaalien kehittelyn myötä käyttöön otettiin nykyaikaiset ääninauhat.
Aluksi ääntä pystyttiin nauhoittamaan ja toistamaan vain yksikanavaisesti eli niin sanottua monoäänitystä käyttäen. Elokuvan ääninauha sisälsi taustaäänet, dialogin ja musiikin. Vieraskielistä elokuvaa dubattaessa piti kaikki äänet nauhoittaa uudelleen. Stereoäänen kehittäminen toi hieman apua tilanteeseen, sillä se johti parempaan tilavaikutelmaan. Ääni oli kuitenkin yhä vain yhdellä kaksikanavaisella nauhalla, ja äänikanavia voitiin käsitellä vain samanaikaisesti.
Moniraitaäänityksen avulla oli mahdollista nauhoittaa dialogi, taustaäänet ja musiikki omille raidoilleen ja yhdistää ne lopuksi yhdeksi kokonaisuudeksi. Jälkituotannossa dialogiin yhdistetään muut ääniraidat.

Jälkiäänitys studiossa ovat mukana:

• Ääninäyttelijä
• Dialogileikkaaja (huolehtii huulisynkroniasta)
• Ohjaaja (Valitsee näyttelijät ja ohjaa)
• Äänittäjä ( Valvoo äänen laatua ja tasokkuutta)
• Vastaava tuottaja (huolehtii aikatauluista)

Kaikkein haastavin homma on kääntäjällä, joka joutuu kääntämään ohjelman tai elokuvan vuorosanat suomeksi suomalaista jälkiäänitystä varten. Vaikeuksia tuottavat mm. kielien väliset ilmaisuerot ja satunnaiset sanaleikit. Joitakin ulkomaisia ilmaisuja ei pystytä kääntämään kirjaimellisesti niin, että ne tarkoittaisivat samaa suomenkielellä. Niinpä kääntäjillä on haastava tehtävä miettiä, miten jotkut vitsit voitaisiin ilmaista yhtä hauskasti suomeksi.

Kaikkia vuorosanojakaan ei voi kääntää kirjaimellisesti toiselle kielelle, jos se vaikeuttaa elokuvan huulisynkronointia. Vuorosanat pyritään kääntämään niin, että esim. suomeksi dubatut vuorosanat mahtuvat pituudeltaan elokuvassa esiintyvän henkilön huulenliikkeisiin.

Nykyisin dubbaus-studioilla on mahdollista nopeuttaa ja hidastaa dubbaajien vuorosanoja jälkikäsittelyssä, jotta suomenkieliset vuorosanat voidaan sovittaa elokuviin mahdollisimman tarkasti. Vuorosanat nauhoitetaan lyhyissä pätkissä, joita kutsutaan otoiksi. Ottojen alku ja loppu ilmoitetaan aina klaffin merkkiäänellä.

Dubberman on tuottanut laadukkaita dubbauksia moniin Sub Juniorilla esitettyihin ohjelmiinDubbaaminen on saanut myös paljon kritiikkiä maailmalla. Suomalaisista dubbaustudioista eniten haukkuja sai Agapio Racing Team , jonka dubbauksiin kuuluivat mm.  Alvin ja pikkuoravat, Calimero ja ystävät ja Digimonin ensimmäiset 26 jaksoa. Nelonen antoi Tuotantotalo Wernelle luvan dubata loput Digimonin jaksot, koska katsojat valittivat Agapio Racing Teamin törkeänhuonoista dubbauksista.
Myös monet halvalla tehdyt dubbaukset, joissa käytetään 1-3 näyttelijää monessa eri roolissa, eivät ole saavuttaneet suurta suosiota. Näistä mainittakoon mm. suomenkielelle dubatut Pätkis-videokasetit.

Agapio Racing Team pilasi monta laadukasta piirrossarjaa huonoilla dubbauksilla. Yksi niistä oli Alvin ja Pikkuoravat

Ulkomailla mm. englanniksi dubattu anime ei ole saavuttanut suurta suosiota. Siitä huolimatta Pohjois-Amerikassa on dubattu lähes kaikki japanilaiset animesarjat ja elokuvat.

Venäjällä päällepuhumisdubbaukset ovat yleisiä. Ohjelmissa käytetään yhtä tai muutamaa ääninäyttelijää, ja alkuperäinen ääni säilytetään taustalla.

Italia, Ranska ja Espanja suosivat kaikkien ulkomailta tuotujen elokuvien ja tv-sarjojen dubbaamista. Niissä on käytössä ns. yleinen dubbaus, jolloin kaikissa tuontielokuvissa ja tv-sarjoissa käytetään roolikohtaisia ääninäyttelijöitä.

Toisissa maissa taas suositaan enemmän elokuvien tekstittämistä. Näihin maihin kuuluu mm. pieni Suomi. Suomessa ulkomaisten elokuvien ja tv-sarjojen tekstittäminen on erittäin yleistä. Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Portugalissa suositaan enemmän tekstittämistä piirrettyjä lukuunottamatta. Dubbausten ystävien mielestä tekstitykset vaan häiritsevät elokuvaa, koska ne peittävät osan kuvasta ja niitä lukiessaan joutuu keskittämään katseensa teksteihin, jolloin osa elokuvan tapahtumista jää huomaamatta.

Minusta dubbaaminen ja tekstittäminen ovat yhtä hyviä. Kumpikin niistä voi onnistua tai epäonnistua, ja pyrin aina vertailemaan eri vaihtoehtoja ja valitsen sen, mikä näyttää tai kuulostaa paremmalta.


Suomalaisia dubbaus-studioita

• Tuotantotalo Werne
• Sun Studio
• PVP Voice
• Golden Voice
• Agapio Racing Team
• UpTempo
• Dubberman
• Revolution Studios
• Ylen äänitysstudiot
• FinnKasper Oy
• Möller&Möller
• Editsonic
• Rumus Äänituotanto

Tunnettuja suomalaisia ääninäyttelijöitä:

• Arttu Ala-Jokimäki
• Mika Ala-Panula
• Markus Bäckman
• Jon-Jon Geitel
• Samuel Harjanne
• Meri Holopainen
• Veikko Honkanen
• Juha Hyppönen
• Jari Karjalainen
• Annituuli Kasurinen
• Elise Langenoja
• Pekka Lehtosaari
• Bruno Lähteenmäki
• Heikki Määttänen
• Arto Nieminen
• Juha Paananen
• Tauno Pajukallio
• Antti Pääkkönen
• Jukka Rasila
• Carla Rindell
• Pasi Ruohonen
• Akira Takaki
• Kari Tamminen
• Pauli Virta
• Pauliina Virta
• Ulla Tapaninen