Näytetään tekstit, joissa on tunniste Varjoankka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Varjoankka. Näytä kaikki tekstit

maanantai 6. joulukuuta 2010

Ankronikka - Disneyn menestynein TV-sarja

Sarjan logo.

Ohjaajat:

Alan Zaslove


(21 jaksot, 1987-1990)
Terence Harrison(19 jaksot, 1987-1990)
Steve Clark(14 jaksot, 1987)
David Block(13 jaksot, 1987)
Bob Hathcock(4 jaksot, 1988-1990)
James T. Walker


Ankronikka (alkup.Duck Tales) on amerikkalaisen Walt Disney Television Animationin tuottama animaatiosarja, joka esitettiin ensimmäisen kerran Amerikan televisiossa vuosina 1987-1990. Sarjan jaksoista suurin osa perustuu lengendaarisen ankka-piirtäjän, Carl Barksin, Roope Ankka-sarjakuvakirjoihin.

Ankronikka on ensimmäinen televisioon tarkoitettu sarja, joka tuotettiin tavallista suuremmalla budjetilla. Ennen Ankronikkaa Disneyn tuottamat televisiosarjat kuten Kummikarhut tuotettiin pienellä budjetilla. Televisioon tarkoitetun animaatiosarjan suurta budjettia pidettiin vielä 1980-luvulla suurena riskinottona, sillä piirrossarjoja pidettiin pienien budjettien tuotantoina, jotka eivät tuottaneet tekijästudiolle paljon rahaa. Ankronikka kääntyi Disneyn onneksi suureksi voitoksi ja nosti piirrosanimaatiosarjat aivan uudelle tasolle. Animaation laatuun kiinnitetty huomio ja siihen panostus on yksi sarjan pitkän menestyksen salaisuuksista.


TARINA

Sarjan päähahmot, Hupu, Tupu ja Lupu ja Roope-setä, esiintyvät jaksokohtaisesti joko yhdessä tai erikseen. Yleisemmin he esiintyvät jaksoissa kaikki yhdessä mutta pokkeusjaksojakin löytyy.

Ankronikan tarina alkaa, kun Aku Ankka jättää hänen luonaan asuneet veljenpojat, Tupun, Hupun ja Lupun Roope-sedän hoiviin hänen itse liityttyä laivastoon.
Veljenpojat asettuvat asumaan Roopen suureen kartanoon ja tutustuvat hänen palvelijoisin, joihin kuuluvat hovimestari Ankenström, taloudenhoitaja Selma Taateli sekä hänen tyttärentyttärensä Tepa. Roopen palvelusväki keksittiin varta vasten Ankronikka -sarjaa varten.

Roope Ankka on tunnetusti "Maailman rikkain ankka" ja hän yritää monissa jaksoissa kasvattaa omaisuuttaan yhä enemmän. Tämä taas johtaa moniin jännittäviin jaksoihin, joissa hänen omaisuutensa yritetään varastaa. Roopen pääpainotteiset viholliset sarjassa ovat Carl Barksin sarjakuvistakin tutut Karhukopla ja pahamaineinen noita, Milla Magia, joka on ennemminkin Roopen onnenlantin perässä kuin koko omaisuuden. Kulta-Into Pii vuorostaan kilpailee Roopen kanssa useaan otteeseen "Maailman rikkaimman ankan"-tittelistä ja hän on valmis käyttämään häikäilemättömiäkin keinoja Roopen omaisuuden pienentämiseksi.

Konnamuori ja Karhukopla.

Vaikka Roopella riittää sarjassa vihollisia, on hänellä myös paljon auttavan käden ojentajia kuten Heimo Huima ja Pelle Peloton.

Pelle Peloton on tunnettu ankkalinnalainen keksijä, joka valmistaa keksintöjä kaikille niitä tarvitseville. Roope käyttää Pellen keksintöjä yleensä rahojensa turvallisuuden turvaamiseksi mutta Pellen keksinnöt kääntyvät aina silloin tällöin häntä itseään vastaan (etenkin, jos Karhukoplalla on kätensä pelissä).

Heimo Huima on Roopen pilotti. Hän on luonteeltaan leppoissa, rohkea sekä hyvin taidokas lentäjä, vaikka hänen laskeutumistaidot ovat kovinkin puutteelliset sillä hänen yritys laskeutua koneellaan hallitusti  epäonnistuu toistuvasti.

Heimo Huiman vetämän Sudenpentuleirin jäsen sekä Tupun, Hupun ja Lupun hyvä ystävä, Sulo Sählä, keksittiin varta vasten tätä sarjaa varten. Sulo on nimensä mukainen persoona.

Sarjan jaksoista vain noin 1/4 osa on dubattu suomenkielelle, joten moni Roopen ja veljenpoikien seikkailuissa esiintyneistä hahmoista on suomalaisille täysin tuntemattomia. Näihin hahmoihin lukeutuvat muun muassa toisella tuotantokaudella sarjassa debytoineet hahmot, Fenton Crackshell ja  Bubba Duck. Myös Hannu Hanhi ja Musta Pekka nähdään sarjan myöhemmissä osissa.

Gizmoduck esiintyi ensimmäisen kerran  Ankronikka -sarjan toisella tuotantokaudella. Gizmo ankka toimii Roopen pankkiirina siviilissä mutta vapaa-ajallaan hän taistelee Ankkalinnan rikollisia vastaan.

TUOTANTO

  • Ankronikka-sarjaan tehtiin 4 tuotantokautta, joidenka jaksojen yhteismäärä on huimat 100 jaksoa ja se oli jaksoiltaan pisin Walt Disney Television Animationin tuottama TV-sarja.
  • Ankronikan suuri suosio sai muutkin amerikkalaiset animaatiostudiot kuten Warner Bros Animationin panostamaan animoituihin televisiosarjoihin. Tämän seurauksena syntyivät Warnerin Tiny Toons ja Animaaniset.
  • Disney Studio tuotti myös kaksi spin-off sarjaa Ankronikalle, jotka olivat Varjoankka (1991) ja Nokkapokka (1996).
  • Alkuperäisinä ääninäyttelijöinä sarjassa esiintyvät mm. Alan Young, Russi Taylor, Tony Anselmo, Hal Smith, Frank Welker, June Foray ja Brian Cummings. Suomenkielisinä ääninäyttelijöinä esiintyvät mm. Pekka Autiovuori, Elli Castren, Seela Sella, Joonas Myllyveräjä, Pertti Nieminen, Jukka Rasila, Veikko Honkanen ja Aarre Karen. Suomenkielisen alkutunnarin lauloi Pave Maijanen.
  • Sarjan nimekkäisiin käsikirjoittajiin lukeutuu mm. ankka-piirtäjä Don Rosa.
  • Ankronikka-sarjalle tehtiin myös elokuva nimeltä Ankronikka: Kadonneen lampun metsästäjät (1990). Elokuva ei ollut finansillinen menestys mutta mahtava seikkailukertomus.
  • Ankronikka on poikinut monia oheistuotteita, kuten videopelejä, äänikirjoja ja DVD:itä.

ARVOSTUS

Suomessa Ankronikka-sarja näytettiin ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla HTV:n kaapelitelevisiossa suomeksi tekstitettynä sekä myöhemmin MTV3:lla. 1990-luvulla sarjan jaksoja jälkiäänitettiin suomeksi ja ne esitettiin MTV3:lla useaan kertaan. Ankronikka on näytetty 2000-luvulla Nelosella ja Disney Channelillä.
Wizard Magazine listasi  Ankronikan sijalle 25 laatimassaan sadan parhaan animaatiosarjan listalla vuonna 2001. Gunaxin vuorostaan listasi sarjan neljännelle sijalle laatimassaan 1980-luvun kymmenen parhaan animaatiosarjan listalla. Se, jos mikä kertoo sarjan suosiosta.
Ankronikka on ollut myös ehdolla Young Artist-palkinnolle.

ARVOSTELU

Omasta mielestäni Ankronikka on paras Disneyn tekemä animaatiosarja. Sarja on piirrosanimaatiota parhaimmillaan ja sarjan tarinoiden juonet ovat selkeitä ja mukaansa tempaavia. Sarja osaa olla yhtä aikaa sekä jännittävä että huumoristinen. Ron Jonesin säveltämä taustamusiikki on niin täyteläinen ja toimintaa kuvaavaa, että jaksojen tapahtumat voi kuvitella mielessään silmät kiinni. Ankronikassa analysoidaan hahmojen sisintä toisella tavalla kuin sarjakuvissa ja monilla hahmoilla on animaatiosovituksessa enemmän annettavaa verrattuna sarjakuviin. Kokonaisuus sarjassa kuitenkin ratkaisee ja omasta mielestäni Disneyn finansillinen riskinotto maksoi takaisin paremmin mitä tekijät osasivat odottaakaan.


                                         LOPPUARVIO: * * * * *

torstai 28. lokakuuta 2010

Nostalgisten piirrettyjen uusintoja toivotaan hartaasti!


Kaukametsän pakolaiset

On selväää, että suomalaiset sekä ulkomaiset TV-kanavat ostavat lisenssejä suosituiksi ja menestyksekkäiksi nousseisiin uutuussarjoihin. Tällä tavalla ohjelmapäättäjät pystyvät huolehtimaan TV-kanavien ohjelmien tuoreudesta ja pitämään ihmiset ajantasalla ulkomaisesta TV-tarjonnasta. Tietenkin kotimaisia ohjelmia suositaan ulkomaisia enemmän etenkin, jos kyseinen TV-yhtiö on tuottanut sarjan. Mutta koska Suomen animaatiosarjateollisuus on vielä kovin niukahkoa, kerron nyt vähän siitä miten monet vanhat animaatio klassikot jäävät yhä enemmän taka-alalle uusien rynniessä aamujen ohjelmistoon.

Montana Jones nähtiin viimeksi Suomen televisiossa vuonna 1998.

On todella hullua huomata, että monet tämän päivän nuorisosta pitävät enemmän vanhemmista piirretyistä, jotka on tuotettu 1980-1990 lukujen molemmin puolin. Monet ovat erityisesti kritisoineet piirrettyjen laadun laskua, joka näkyy massatuotetuissa sarjoissa erityisesti animaation huonossa laadussa ja piirroshahmojen yksinkertaisessa ulkonäössä. Animaatioiden toteutus on muuttunut vähitellen yhä tietokoneellisemmaksi, mikä ei viehätä käsinpiirretyn animaation kanssa lapsuutensa viettäneitä.

Ihmisten ohjelmistopalautteen avulla monet vanhemmat sarjat ovat pystyneet pitämään pintansa. Tästä kertoo muun muassa se, että YLE TV2:nen alkoi vastikää näyttää uudelleen Peukaloisen retket- ja Matka maailman ympäri -animesarjaa noin 10 vuoden tauon jälkeen. TV-oppaassa näitä kahta sarjaa kuvailtiin kahdella merkittävällä sanalla: "toivesarja". Tämä todistaa sen, että TV-yhtiöille pitää antaa välillä palautetta ohjelmatarjonnasta sekä ehdottaa oman suosikkisarjan uusintaa. Tällä tavoin TV-kanavan ohjelmistosta vastaavat tietävät, mitä ohjelmia yleisö haluaa nähdä.

YLE TV2:nen on onneksi muistanut ostaa lisenssejä vähän vanhempiin animaatiosarjoihin uusien lisäksi. Muumilaakson Tarinoiden, Tao Taon ja Alfred J Kwakin uusintoja ovat monet vanhemmat katsojat todella odottaneet. On myös hienoa, että lastenkanava Sub Juniori näyttää piirrettyjä laidasta laitaan. Ainoa harmi  Juniorissa on se, että se joutuu teettämään moniin Ylen aikaisemmin dubbaamiin sarjoihin uudet dubbaukset, koska MTV3-kanavapakettiin kuuluva Juniori ei omista oikeuksia YLE:n teettämiin dubbauksiin. Uuteen dubbaukseen on joskus vaikea tottua, mutta onneksi uusien dubbausten laatu ei kärsi, sillä Juniorin dubbaukset ovat laadukkaita.

Vaikka Suomen TV-kanavat kuten YLE TV2, MTV3, Nelonen ja SubTV ovat uusineet monia vanhempia piirrossarjoja 2000-luvun alussa, on kuitenkin monta sarjaa, jotka on näytetty Suomen TV:ssä vain kerran tai kaksi. Tällaisiin sarjoihin kuuluvat esimerkiksi:

  • Candy Candy  (anime)
  • Lady Lady  (anime)
  • Hopeanuoli  (anime)
  • Montana Jones (anime)
  • Sherlock Koira (anime)
  • Peppi Pitkätossu
  • Karhuherra Padington
  • Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (Warner)
  • Varjoankka ( Disney)
  • Pilipalipilotit (Disney)
  • Kummikarhut (Disney)
  • Kreivi Duckula
  • Marsupilami
  • My Little Pony
  • Calimero ja ystävät (anime)
  • Alvin ja pikku oravat
  • Mozartin pumppu
  • Twipsy
  • The Super Mario Bros. Super Show

Sub Juniori on onneksi ostanut ohjelmistoonsa monia MTV3:lla aikaisemmin näytettyjä sarjoja kuten Poochinin ja Tabalukan. YLE:n esittämiä ohjelmia kuten Vili Vilperiä ja Karhuherra Paddingtonia nähdään myös pitkästä aikaa Suomessa Juniorin ansiosta . Kaiken kukkuraksi ensimmäiset Pokemon-sarjan jaksot nähdään Juniorilla yli 12 vuoden odotuksen jälkeen. Juniorissa on se hyvä puoli, että se ostaa sekä vanhempiin että uudempiin piirrossarjoihin näyttöoikeuksia ja myös vaihtaa ohjelmistoaan säännöllisin väliajoin.

Nykypäivänä on paljon helpompaa antaa palautetta ohjelmatarjonnasta eri TV-yhtiöille kuin kymmenen vuotta sitten. Olen itsekkin ehdottanut muutamien piirrossarjojen uusimista YLE:lle ja Juniorille ja antanut vinnkejä piirrossarjoista, joiden DVD-julkaisu olisi toivottua täällä Suomessa. Yhtiöt ottavat mielellään asiallista palautetta vastaan, sillä onhan heidän tiedettävä mistä asiakkaat pitävät.

Jos jokin piirrossarja kaipaa sinusta kipeästi uusintaa Suomen televisiossa, muista ehdottaa sitä eri TV-yhtiöille. Myös DVD-yhtiöt ottavat mielellään vinkkejä vastaan.