Viana (2016)

Viana (2016)
Disneyn ohjaajalegendojen John Muskerin ja Ron Clementsin "Vaiana" (Moana, 2016) saa Suomen ensi-iltansa 17.2.2017.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Uusitut Muumilaakson tarinat- Kapitalismi iski Muumilaaksoon!



Uudet äänet, uudet repliikit!

En ole pitkään aikaan päivittänyt blogiani, mutta nyt mediassa on on pyörinyt sellainen uutinen, joka herätti haluni ilmaista omia tuntemuksiani 90-luvun ja tämän päivän dubbikulttuurista.

Ensireaktioni 16.1.2017 Iltalehdessä julkaistuun uutiseen siitä, että Muumilaakson tarinoita aiotaan dubata uudelleen MTV:n viihdekanavia varten oli suuri yllätys - muttei täysi yllätys. Syy, miksi en ollut yllättynyt on se, että MTV on viimeisen kymmenen vuoden aikana dubannut uudelleen kaikki animaatiosarjat, jotka on joskus aikanaan esitetty Ylen kanavilla, kuten Vili Vilperin, Peukaloisen retket, Pörri Oravan, Maja Mehiläisen jne. Luettelemistani esimerkeistä jälkimmäiset ovat sarjoja, jotka dubattiin Ylellä 1980-luvun lopulla, jolloin resurssit tehdä laadukkaita jälkiäänityksiä olivat niukat.


LAATU EDELLÄ!






1980-luvulla tarkka kelanauhurilla äänittäminen oli hankalaa ja moniraitajärjestelmän käyttö oli harvinaisempaa (eli kaikki dubatut äänet nauhoitettiin yhdelle ääniraidalle eikä niitä voitu paljon editoida jälkikäteen). Tämän rajoitteen vuoksi yksi näyttelijä, usein Inkeri Wallenius, palkattiin lukemaan satukirjamaisesti hahmojen dialogi filminauhan päälle kertojan tyyliin. 1990-luvun taitteessa Pekka Töpöhäntä, Alfred J Kwak, Matka Maailman ympäri ja Muumilaakson tarinoita olivat ensimmäisiä Ylen dubbisatsauksia , joihin palkattiin useampi näyttelijä näyttelemään hahmojen dialogit ääniraidoille. Prosessi digitalisoitui vähitellen ja vasta tuolloin laadukkaat jälkiäänitykset pääsivät yleistymään.

Standardit ovat muuttuneet, ja siksi on ymmärrettävää, että osa näistä 1980-luvun Ylen dubbauksista on toteutettu viime vuosina uudelleen MTV:n tilauksesta. Mutta jos Muumien jälkiäänitystä tarkastellaan nykypäivän standardien valossa, se on vielä varsin laadukasti toteutettu.

Muumeihin valittiin aikoinaan sopivat näyttelijät, nimiä, jotka eivät paistattele jokaisen suomidubin kannessa ja se teki Muumien hahmoista entistäkin uskottavampia. Yle valvoi 1990-luvulla tarkasti sitä, että jokaisessa animaatiodubissa olisi mahdollisimman ainutlaatuinen näyttelijämiehitys. Esimerkkinä tästä on esim. se, ettei Jarmo Koskea otettu Muumilaakson tarinoihin mukaan, koska hänellä oli jo keskeiset roolit Matka maailman ympärissä (Passepartout), Alfred J Kwakissa (Alfred) ja useampana sivuhahmona Albert Barillen Olipa kerran-sarjoissa. Nykyäänhän samat näyttelijät pyörivät entistä enemmän sarjassa jos toisessa ja se pahimmillaan syö hahmojen uskottavuutta, jos usean sarjan roolihahmolla on täsmälleen sama ääni. Siksipä Muumilaakson tarinoihin valikoitui aikanaan todella tunnistettavia ja ainutlaatuisia ääniä. Vuonna 1995 monivuotista Muumi-urakkaa kokoontuivat juhlimaan suurin osa Muumiäänistä: Leena Uotila (vas. edessä), ohjaaja Jertta Ratia-Kähönen, Aila Svedberg, Matti Ruohola (vas. takana), äänittäjä Pekka Heinonen, Rabbe Smedlund, Ilkka Merivaara ja Elina Salo (kaikki alla olevassa kuvassa).


Ylen panostus Muumeihin oli poikkeuksellinen Suomen dubbaushistoriassa.

Perinmäisen syyn uuteen Muumidubbaukseen on ilmaissut sarjan uudesta restauroinnistakin vastaava Dennis Livsonin poika Tim Livson. Hän kertoi, että sopimusta ei syntynyt Ylen kanssa. Se taas johtui siitä, että Yle pyysi niin suurta rahasummaa korvaukseksi dubbiraidoistaan, että Tim ja MTV katsoivat taloudellisemmaksi vaihtoehdoksi dubata koko sarja uudestaan välittämättä vanhan dubbiraidan faneista.

Tänä torstaina uudet näyttelijät julkistettiin ja äänirooleissa vilisee niin uudempia nimiä kuin vanhoja dubbikonkareita mm. Jarmo Koski ja Piisamirottana tunnettu Markku Huhtamo. Suurin osa näyttelijöistä on sopivia rooleihinsa. Pappa ja Mamma tosin kuulostavat MTV:n dubissa turhan nuorilta ja tätä tunnetta korostaa nimenomaan se, että Suomessa esim. Muumipeikon rooliin valitaan aina miesnäyttelijä eikä esim. naisnäyttelijää, joka paremmin imitoisi poikaa kuten Japanissa ja Britanniassa.

Tekninen kehitys, kuten jo totesin, on mennyt 1980-luvusta eteenpäin suurin harppauksin. Repliikit voidaan helposti asetella täydelliseen synkroniin animaatiohahmon suun kanssa. Ääni voidaan taltioida entistä kirkkaammin ja hienosäätöä voidaan tarvittaessa tehdä helposti jälkieditoinnissa. Tekniikka sallisi nykyään hyvän laadun, mutta on eräs merkittävä muuttuja, joka on jäänyt 1990-luvulta uupumaan, ja se on raha ja aika.


RAHA EDELLÄ!





Suurin harmi MTV:n dubbausprojekteissa ja nyt Muumilaakson tarinoissakin on se, että dubbaus tehdään selvästi liian halvalla sarjan massiivisuuteen nähden. Uutisjutun mukaan Yle kauppaa tutun dubbiraitansa ulkopuoliselle yhtiölle, jos se suostuu maksamaan puolet siitä hinnasta, millä Yle on aikanaan dubbaukset tehnyt. MTV ei halunnut sitäkään hintaa maksaa, joten aika halvalla nämä uudet dubit totisesti tällä hetkellä tehdään. Mielestäni nykyään dubbauksiin käytetään liian vähän aikaa ja se kuuluu laadussa. Yle tuotti aikoinaan Muumilaakson tarinoiden dubbaukset useamman vuoden sisällä (1991-1996) eli he dubbasivat sarjan osissa, ensin jaksot 1-26, sitten 27-52, sitten 53-78 ja lopuksi jatkosarjan. Tuotanto tehtiin niin pitkällä aikavälillä, että esim. Niiskun ääni vaihtui kesken sarjan. Ylen ääniversion ohjaaja on kertonut, että yhden jakson dialogin äänitys kesti noin kolme päivää ja että mm. Lars Jansson toimi taustavaikuttajana sarjan käännöstyössä. Lars halusi, että dialogissa esiintyisi vanhahtavaa suomea, jota Muumikirjoissa ja sarjakuvissakin oli - jopa suoria repliikkilainauksia. 1990-luvulla repliikkejä tehtiin noin 40 per tunti. Studioiden välistä kilpailua käännöstyöstä oli vähemmän. Animaatiosarjoja ylipäätään dubattiin vähemmän, koska tv-kanavia oli vähemmän ja Ylellä mentiin laatu (eikä raha) edellä. Nykyään sarjojen dubbaukset tehdään tosi kireällä aikataululla. Eräs studiokoordinaattori kertoi minulle, että dialogia pitäisi äänittää noin 80 repliikkiä tunnissa. Uusintaottoihin ei ole hirveästi varaa, joten ei ole ihme, että näissä uusissa dubbauksissa ääninäyttelijä voi haparoida ja filmissä tulee esiin synkroniongelmia. Ei tarvitse olla matemaatikko tajutakseen, että tänä päivänä keksimääräinen dubbausaika jaksoa kohti on noin puolitoista vuorokautta, koska yhdessä jaksossa on noin 200 repliikkiä + kaikki taustaölinät, voivottelut ja huokailut. Tuotanto tulee sitä kalliimmaksi, mitä enemmän aikaa tuotannossa kuluu, joten nämä uusiodubit halutaan tuottaa niin nopeasti kuin mahdollista, valitettavasti osittain "määrä korvaa laadun"-periaatteella. Repliikkien väkinäisessä nykyaikaistamisessa on harmillista se, että osa rikkaasta ja lievästi vanhahtavasta suomenkielestä karsitaan pois jo senkin takia, että MTV ei ole ostanut käyttölupaa Ylen käännöksiin. Nykyään tv-sarjan dubbauksessa harvoin on ohjaaja valvomassa ääninäyttelijää, siksi äänittäjä joutuu keskittymään sekä äänittämiseen että ohjaamiseen. TV-sarjojen dubbauksen vaihteleva laatu on rahapulan seurausta, mikä saattaa lievästi kuulua uusista Muumidubeistakin läpi. En kommentoi uutta dubbausta vielä tämän kummemmin, koska kokonaisia jaksoja pääsee kuulemaan vasta ensi viikolla. Kiinnostavaa on kuunnella kuinka hyvin näyttelijät pääsevät lievästä alkukankeudesta eroon ja kuinka hyvin he tekevät hahmoista omiaan. Hehän kuuntelevat samalla sekä Ylen että brittien dubbausta kun äänittävät omia roolejaan ja osa heistä selvästi yrittää imitoida Ylen näyttelijöitä. Repliikkikäännökset uudessa dubissa on otettu osittain suoraan brittien ääniversion käännöksestä.

Toivottavasti laatu kohenee, mutta aika mahdottomassa yhtälössä näitä dubbeja nykyisin teetetään varsinkin tv-sarjojen osalta. Muistan, kuinka lapsena kiinnitin huomiota jos ääni ja hahmo tuntuivat jotenkin irrallisilta elementeiltä (puutteellisen eläytymisen tai synkroniongelmien vuoksi) ja se rikkoi heti uskottavuuden illuusion. Hyvälaatuinen dubbaus kestää aikaa ja Ylen Muumidubbaus on sitä kestänyt, mutta nyt se Toven vastustama kaupallisuus on iskenyt jo Muumilaakson tarinoihinkin - valitettavasti, mutta olen vielä toiveikas.

On kuitenkin nostettava MTV:lle hattua siitä, että he uskaltavat julkaista myös ne kolme sensuroitua Muumijaksoa.



RESTAUROINTI- Ei huono, mutta ei paraskaan!







Se, mikä poikii MTV:lle kiitosta lähes poikkeuksetta, on Muumilaakson tarinoiden restaurointi. Restauroidun kopion laatu on selvästi tarkempi kuin Ylen vuoden 20111 versiossa, mutta valitettavasti puutteita siinä edelleen on, jos sitä verrataan Japanin versioon. Suomessa filmikuvan rajaus on erilainen (koko kuva ei näy verrattuna Japanin kopioon). Yllä olevasta kuvavertailusta näkyy myös selkeästi, että vaikka C Moren versio on värikylläisempi, se on myös suttuisempi (esim. Myyn kengännauhat eivät näy selkeästi). Restauroidussa C Moren kopiossa myös heidän filmikopioissa esiintyvät roskat. Roskia ei esiinny samassa mittakaavassa Japanin negatiiveissa. Lisäksi C Moren version kuva tärisee lähes jatkuvasti, toisin kuin Japanin versio.



Äänipuolella ei ole haluttu tehdä kummempia paranteluja taustaraidoille (musiikki ja ääniefektit). Miksaus on toki parempi eli dialogi ja taustaäänet ovat paremmin tasapainossa kuin Ylen versiossa, mutta juuri siksi ääniraidan kohinan poisto olisi ollut paikallaan. äänieditorilla pystyisi analysoimaan taustasihinänä taajuusalueen ja hiljentämään sen siten, ettei toimenpide tuhoa musiikin ja ääniefektien taajuusaluetta. Koska tätä prosessointia ei ole haluttu tehdä, hiljaisissa kohdissa kuulostaa siltä, että joku imuroisi Muumitalossa. Japanin äänimastereissa Sumio Shiratorin säveltämä taustamusiikki soi muutenkin käsittämättömän kirkkaasti verrattuna Ylen ja C Moren taustaraitakopioihin, vaikka se miksattiinkin aikoinaan mono-raitaiseksi kaikkien maiden ääniversioita varten.

Pitääpä vielä mainita, että Muumilaakson tarinoiden japaninkielisessä versiossa ääninäyttelijöitä on aivan ainutlaatuisen suuri määrä, päälle 50 henkilöä eli lähes jokaisella hahmolla on oma ääninäyttelijänsä. Muissa maissa kuten Suomessa ääninäyttelijöitä on ollut alle 15:sta, ja siksi jokainen näyttelijä joutuu lähes poikkeuksetta näyttelemään useita sarjan sivuhahmoja päähahmojen lisäksi. On siis päivän selvää, että Japanissa on eniten maailmassa panostettu Muumilaakson tarinoihin, niin kuvan kuin äänenkin osalta.

Olisivatko suomalaiset voineet käydä neuvottelemassa japanilaisten kanssa parempien filmi- ja taustaraitakopioiden toimituksesta? Restaurointikuluissa olisi ainakin säästetty, koska restaurointia ei olisi tarvinnut tehdä ja laadukkaampi jälkikin olisi saatu kaikin puolin. Japanissahan Muumit on julkaistu jopa Blu-raylla.



Mitä mieltä sinä olet MTV:n Muumiuudistuksesta?



Täältä löytyy paljon vertailua Japanin Muumikopioden ja Suomen Muumikopioiden välillä: https://www.youtube.com/channel/UCe8iX1LTjlcfYnsiFEwyeDw/videos?sort=dd&view=0&shelf_id=0

Näin Rabbe " Muumipeikko" Smedlund ajattelee uudistuksesta:

http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201701162200054648_tw.shtml


Tuleeko Ylen dubista pian keräilykamaa?

http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201701172200054823_tw.shtml


Näin dubbaus vaikuttaa kokonaisuuteen-
 Kumpikohan on pelottavampi Mörkö: Tapio Hämäläinen vai Markus Bäckman?

https://www.youtube.com/watch?v=eJv3UM-CuiY

MTV:n Muumiäänet esittelyssä:

http://www.mtv.fi/viihde/televisio/artikkeli/live-klo-10-uudet-muumilaakson-tarinat-aaninayttelijat-paljastetaan/6303934#.WJx61g_Avdo.facebook