Viana (2016)

Viana (2016)
Disneyn ohjaajalegendojen John Muskerin ja Ron Clementsin "Vaiana" (Moana, 2016) saa Suomen ensi-iltansa 17.2.2017.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Tuuli nousee- Unelmia, rakkautta ja menetyksiä


Nuori Jiro uneksii lentämisestä.
Japanin animaatiomestari Hayao Miyazakin viimeisin ja näillä näkymin viimeinen kokoillan anime-elokuva Tuuli nousee (2013) on mestarin yksi näyttävimmistä teoksista.

Studio Ghiblin perustajajäsen Miyazaki on elokuvan valmistuttua ilmoittanut sen jäävän viimeiseksi pitkäksi elokuvakseen, joten tämä puoli antaa hänen uudelle elokuvalleen erityistä korostusta. Elokuva on voittanut useita palkintoja Japanissa ja se kävi tiukan Oscar-kisan Disneyn Frozen-elokuvaa vastaan.

Miyazaki omistautui viimeisen työnsä työstämiseen perinjuurin, sillä hän jätti jopa keisarin teekutsut väliin vuonna 2012, koska elokuva oli vielä pahasti kesken. Miyazakille myönnettiin tuolloin Person of Cultural Merit-palkinto, joka myönnetään ihmisille, jotka ovat tuottaneet Japanille esiinpistävää kulttuurillista panosta ja tunnettavuutta ulkomailla.


Elokuvan syntytarina



Miyazakin viimeisin teos on poliittinen kannanotto.

Tällä kertaa Miyazaki (73) on valinnut aiheekseen Japanin toisen maailmansodan nopeimman ja tuhovoimaisimman zero-hävittäjäkoneen suunnittelijan, Jiro Horikoshin (1903-1982), elämänkerran, johon on liitetty mukaan myös fiktiivinen rakkaustarina sekä Tatsuo Horin pienoisromaani, jonka pohjalta Miyazaki piirsi mangan vuonna 2009. Miyazaki ei ajatellut sovittavansa mangaansa elokuvaksi, mutta hänen pitkäaikainen tuottajansa Toshio Suzuki sai hänet vakuutettua aiheen mahdollisuuksista.

Lopullisen niitin elokuvasovituksen tekemiseen löivät Miyazakin kolleegat ja vaimo, jotka kaikki halusivat tyrmätä Miyazakin ehdotuksen tehdä elokuva Japanin sotasyntejä käsittelevästä aiheesta. Miyazakilla oli kuitenkin palo vastata elokuvallaan Japanissa velloneeseen keskusteluun perustuslain 9. artiklasta, joka määrää, etttei Japani saa olla sotilasmahti tai osallistua sotaan. Miyazaki on kirjoittanut Ghiblin Neppu-lehteen esseen, jossa hän muun muassa arvostelee kärkevästi Japanin pääministeri Shinzo Aben huonoa historiantuntemusta ja sotahulluutta. Miyazaki on tunnetusti pasifisti, joka haluaa Tuuli nousee-elokuvassaan tehdä selkeän linjaeron lentokonesuunnittelijan ja niitä pahuuteen käyttävien ihmisten välillä.

Lentokonesuunnittelija Jiro Horikoshi (1903-1982)

Miyazaki kävi läpi elokuvaideansa Jiro Horikoshin pojan kanssa ennen elokuvan tuotantoa. Miyazaki halusi tuoda esiin Horikoshin puolen, jota ei ollut vielä käsitelty yhdessäkään aiemmassa historiallisessa teoksessa. Horikoshin poika näytti vihreää valoa elokuvan teolle. Lopputuloksen nähtyään Horikoshin poika oli kiittänyt Miyazakia siitä, että elokuva oli tuonut esiin hänen isänsä oikean minän.


Miyazaki on onnistunut näinkin monista palasista nivomaan yhteen hämmästyttävän eheän elokuvan, mikä on ei ole ollut itsestäänselvyys hänen kaikissa tuotoksissaan. Juonen rakennetta selkeyttää huomattavasti se, että tarina ei liiku fantasiamaailmassa muiden kuin unikohtauksien osalta, vaan elokuvassa pitäydytään seuraamaan Horikoshin elämänkaaren huippuvuosia noin vuodesta 1915 aina toisen maailmansodan loppuun saakka.

Elokuva aiheutti ilmestyttyään närää japanilaisten nationalistien keskuudessa ja Miyazaki on leimattu maansa petturiksi. Tästä huolimatta elokuvasta tuli viime vuoden katsotuin elokuva Japanissa.



Jiron unelmaa tukee mystinen Caproni.



Juonen päärakenne 

(huom. Älä lue, jos et halua pilata katselukokemusta)



Koko lapsuutensa lentämisestä unelmoinut Jiro Horikoshi kärsii likinäköisyydestään, mikä estää häntä toteuttamasta unelmaansa lentäjänä. Jiron unissa esiintyvä italialainen lentokonesuunnittelija Giovanni Caproni (188-1957) neuvoo poikaa seuraamaansa unelmaansa aikuisena lentokoneinsinöörinä.

Viisi vuotta myöhemmin Jiro opiskelee tokiolaisessa yliopistossa insinööriksi. Palatessaan lomalta hän tapaa junassa nuoren Naoko Satomin ja hänen palvelustyttönsä. Junamatkan keskeyttää Suuri Kantōn maanjäristys ja kaiken hävityksen keskellä palvelustytön jalka murtuu. Jiro auttaa Naokon ja hänen palvelustyttönsä heidän perheensä luo ja lähtee paikalta sanomatta nimeään. 


Kanton maanjäristyksen jälkeinen evakko.
Jiro aloittaa työskentelyn Mitsubishin lentokonetehtaalla, jossa hän viimein pääsee toteuttamaan unelmaansa rakentaa maailman nopein lentokone. Jiron ja hänen työparinsa Honjon tie vie myöhemmin Saksaan, jossa he tutustuvat sikäläiseen lentokonesuunnitteluun, joka on huimasti Japania edellä.


Jiron suunnittelijakumppani Honjo äimistelee saksalaista lentokoneosaamista.
Vuonna 1932 epäonnistuttuaan laivaston lentokoneiden pääsuunnittelijana pettynyt Jiro vetäytyy lomalle kesänviettopaikkaan Naganoon, jonka hotellissa hän tapaa jälleen Nahokon. Jonkun aikaa toisiinsa paremmin tutustuttuaan he kihlautuvat ja Jiron elämään alkaa paistaa uudenlainen päivänvalo. Kihlausta tukeva saksalaismies nimeltä  Castorp, joka on kriittinen etenkin Saksan diktaattori Adolf Hitleriä kohtaan ja joutuu pian Japanin viranomaisten jahtaamaksi. Nahoko ei suostu avioliittoon ennen kuin hän on pystynyt toipumaan tuberkuloositartunnastaan (Miyazakin äiti kamppaili aikoinaan tuberkuloosia vastaan). Siksi Nahoko hakeutuu hoitoon vuorilla sijaitsevaan tuberkuloosiparantolaan.


Jiro ja Nahoko tapasivatkin jo maanjäristyksen tuoksinnassa.
 Jiron palattuaan töihin hänet kiinnitetään uuteen laivaston lentokonesuunnittelukilpailuun. Samalla hän joutuu muuttamaan pomonsa Kurokawan luo, jotta hän ei herättäisi huomiota poliisien silmissä.
Nahoko pakenee parantolasta, koska hän ei halua olla enää erossa Jirosta. Yksityinen hääseremonia järjestetään heti Kurokawan kotona. Jiron pikkusisko Kayo on lääkäri ja on huolissaan Nahokon oikeasta kunnosta ja yrittää vakuuttaa Jirolle, että heidän avioliittonsa päättyy ikävästi, jos Jiro antaa Nahokon vain olla luonaan. Jiro tyrmää siskonsa väitteet.


Pääsuunnitelija Hattori ja Jiron pomo Kurokawa naureskelevat kuullessaan Jiron olevan rakastunut.
Viimein koittaa Jiron laivastolle suunnitteleman Mitsubishi A5M:n koelentopäivä. Tuona päivänä Nahoko lähtee kävelylle Kurokawan talosta jättäen jälkeensä kolme kirjettä, jotka on osoitettu hänen aviomiehelleen, perheelleen ja ystävilleen. Kayo löytää kirjeet ja hoksaa, että Nahoko on lähtenyt viettämään viimeiset hetket parantolaan, jotta hänen miehensä ei tarvitsisi nähdä hänen lopullista luhistumistaan. Lentokentällä onnistuneen koelennon tehneen koneen laskeutuessa Jiro tuntee tuulenpuuskan, joka viittaa siihen, että hänen vaimonsa on poistunut keskuudesta.


Jiron viimeiset yhteiset hetket Nahokon kanssa.
Lopussa näemme Jiron unen, jossa hän näkee sodan kauhut ja potee tuskaista katumusta siitä, että hän kehitti hävittäjälentokoneen, jota vallankäyttäjät käyttävät nyt ihmiskuntaa vastaan. Caproni muuttaa mielipidettään lentokoneiden suhteen, ja kuvaa niitä nyt rumaksi unelmaksi. Jiro kokee vielä viimeisen näyn entisestä vaimostaan, joka kehottaa miestään jatkamaan elämäänsä.


Mestarillista mestarillisempi animaatiojälki





Hayao Miyazakin Tuuli nousee on visuaalista hehkutusta alusta loppuun. Elokuvan hahmot on tyypillisellä Ghibli-tyylillä käsinpiirretty, mikä juontaa juurensa Miyazakin aikoihin Toei Animationilla uransa alussa. Kalvot on väritetty digitaalisesti ja muutamissa kohtauksissa käsinpiirretyistä taustoista on tietokoneen avulla luotu kolmiulotteiset mallit, joiden avulla kameran realistisen tuntuinen liikkuminen syvyysssuunnassa on mahdollistettu. Kirsikankukat ja lumihiutaleet on myös toteutettu tietokoneella, mutta toinen toistaan loistokkaammat lentokoneet perinteisesti käsin.


Käsinpiirretyn elokuvan vaivannäkö tulee esille erityisesti Kanton maanjäristyksessä ja sen jälkeisessä evakkokohtauksessa. Yhtä näistä väkijoukkokohtauksista, joka kestää vain muutaman sekunnin, tehtiin kolme kuukautta. Kohtauksen voisi helposti tehdä tietokoneella, mutta Miyazaki vanhan koulukunnan miehenä hoitaa hommat perinteiseen tapaan ja lopputulos on mitä mieleenpainuvinta. Jyhkeiden lentokoneiden animoimista varten Ghibli rekrytoi vartavasten lentokoneiden animoimiseen erikoistuneita animaattoreita. Nämäkin käypäläiset ovat selvästi omaksuneet Miyazakin yksityiskohtia korostavan lentävän viivan, joka saa lentokoneiden lentämisen valkokankaalla näyttämään asiaan kuuluvan kepeältä. Miyazakin ihastus lentokoneita kohtaan juontaa juurensa hänen lapsuuteen, sillä hänen isänsä omistama yhtiö Miyazaki Airplanes valmisti myös zero-hävittäjäkoneita varten peräsimiä toisen maailmansodan aikaan.


Ainutlaatuinen äänimaailma




Joe Hisaishi on loihtinut Tuuli nousee-elokuvan kauniin soundtrackin.
Äänimaailmakin on tässä elokuvassa uniikki. Miyazakin luottosäveltäjä Joe Hisaishi on kertonut että häneltä meni kaksi vuotta Tuuli nousee-elokuvan musiikin tekoon, mikä on hänen tähänastinen ennätyksensä. Elokuvan ääniefektit kuten lentokoneiden pärinä, maanjäristyksen jylinä ja höyryjunien jyske on toteuttanut pää-äänisuunnittelija käyttäen omaa luovuuttaan muodostaessaan äänet suullaan. Miyazaki kuullema olisi itse halunnut päristellä lentokoneiden äänet, mutta häntä estettiin. Teemamusiikin "lentokonepilvi" esittää Yumi Arai, joka on laulanut myös Miyazakin Kikin lähettipalvelun (1989) alku- ja loppukappaleen. Linkistä löytyy Tuuli nousee-elokuvan tunnussävel musiikkivideon muodossa. Videossa päästään kurkistamaan Ghibli museoon.

Yumi Matsutoya (entinen Arai) laulaa elokuvan tunnusmelodian, jonka hän sävelsi itse jo teini-ikäisenä.

Katso video: http://www.youtube.com/watch?v=L-tXFJ-qRBo


Evangelionin ohjaaja Hideaki Anno eläytyy elokuvassa jähmeäksi Jiro Horikoshiksi.

Ääninäyttelijöinä alkuperäisessä versiossa ovat kuuluisa animeohjaaja Hideaki Anno (Jiro) ja näyttelijätär Miori Takimoto (Nahoko). Jiron ääneksi Hideaki Anno (syntynyt 1960) on hiukan liian vanha, mutta hänen äänenväriinsä tottuu elokuvan edetessä. Miyazaki perusteli Tuulen laakson Nausicasta (1984) asti tuntemansa Annon valintaa roolin seuraavasti: "Annon äänessä oli jotain surumielistä. Sellaisella nuotilla ihmiset puhuivat siihen maailmanaikaan, jolloin Horikoshi eli" .
Miyazaki on kertonut, että hänellä oli erityisesti vaikeuksia Horikoshin hahmolle sopivan äänen löytämisessä. Hän vitsaili, että jos Anno ei ole sopiva ääni rooliin niin elokuvan tuottaja Toshio Suzuki saa tehdä Jiron roolin.
Suomenkielinen versio on tuttuun tapaan konkari Pekka Lehtosaaren ohjaama. Hän ihmetteli dubatun version lehdistötilaisuudessa, miksi heidän oli dubattava elokuva, joka on selvästi suunnattu varttuneille ihmisille, mutta päätös jälkiäänityseen tuli Cinema Mondon puolelta. Tutut suomalaiset äänikonkarit kuten Santeri Kinnunen ja Jukka Voutilainen ovat elokuvassa sivuosissa ja päähenkilöitä elokuvassa esittävät ääninäyttelydebyyttinsä tekevä äänisuunnittelija Toivo Aaron Kallio (Jiro) ja Afureko-blogin yksi kirjoittajista, Myy Lohi (Nahoko).


Hiljentävä katselukokemus



Jiro pohtii, mikä koneen suunnittelussa meni vikaan.

Kävin katsomassa elokuvan Seasonal Film Festivalissa, jossa Cinema Mondo järjesti elokuvan ennakkoesityksen ennen Suomen ensi-iltaa. En muista milloin viimeksi olisin ollut elokuvan jälkeen niin sanaton, kuin Tuuli nousee-elokuvan jälkeen. Se puhutteli syvästi yleisöä, joka oli elokuvan viimeiset hetket ihan hiljaa. Koin samanlaisen tunnekuohun lopussa kuin itse elokuvan ohjaaja Miyazaki, joka kyynelehti hieman katsottuaan elokuvansa työryhmänsä kanssa kuukautta ennen elokuvan Japanin ensi-iltaa.

Tarina opetti unelmien kääntöpuolen Horikoshille katkerasti, sillä hän lopulta menettää enemmän kuin saavuttaa. Tarinana en suosittele elokuvaa vielä alle kymmenenvuotiaille, sillä se ei tarjoa mitään pienille lapsille ja se on kestoltaan päälle kaksi tuntia pitkä. Tuuli nousee on aikuisen elokuva toisin kuin monet muut Miyazakin elokuvat. Miyazaki on sanonutkin, että lapsikatsojat ymmärtävät jäähyväiselokuvani isompana.

Paul Valeryn runosta, Tuuli nousee, on uskallettava elää , nimensä saanut kymmenes Miyazakin Ghibli-teos on hienovaraisen kaunis päätös hänen elokuvauralleen. Runon sanoma kiteyttää koko elokuvan sisällön ja siksi se näytetäänkin elokuvan alussa katsojalle. Se on haikea tarina unelmien toteutumisesta, menettämisestä ja uudesta toivosta. Joihinkin asioihin emme voi vaikuttaa vaan kohtalomme on herran hallussa.


Lentokoneet ovat kaunis (ruma) unelma.

                                                                 


                                                              LOPPUARVIO: * * * * *

TUULI NOUSEE ON FINNKINON KUUKAUDEN ELOKUVA
Lippuja elokuvaan voi varata ja ostaa täältä: http://www.finnkino.fi/Event/300136/



Hyviä uutisia Ghibliltä



When Marnie was there (Hiromasa Yonebayashi, 2014)
Ennen ennakkoesityksen alkua Cinema Mondon Mika Siltala kävi esittelemässä Miyazakin näillä näkyvin viimeiseksi jäävän elokuvan. Siltala kertoi edellisellä viikolla käyneen Ghiblillä, jossa valmistellaan parhaillaan Kätkijät (2010) ohjanneen Hiromasa Yonebayashin toista ohjaustyötä, joka
on sovitus Joan G. Robinsonin romaanista When Marnie Was There. Goro Miyazaki on aloittelemassa Astrid Lingrenin kirjaan Ronja, ryövärintytär perustuvan animesarjan tuotantoa, mistä tulee Ghiblin ensimmäinen tv-sarja ja vielä 3D:nä . Isao Takahatan uusi elokuva Prinsessa Kaguyan taru (2013) saa Suomen ensi-iltansa syksyllä järjestettävässä Rakkautta ja anarkiaa-festivaalilla
.
Toimelias eläkeläinen Hayao Miyazaki pakertaa ilmaiseksi Model Graphix-lehdelle uutta samurai-mangaansa. Lehti on julkaissut aiemminkin Miyazakin mangateoksia. Siltala kertoi, että Miyazaki on alkanut nyt pähkäilemään, mikä on kokoillan elokuvan pituus...
Voimme siis vielä elätellä toivoa, että emme ole vielä nähneet Miyazakin viimeistä elokuvaa.   
                                                                                                     

1 kommentti:

  1. islamisaation ja rotusodan edesssä on hyvä hiljentyä tämän poliittisen elokuvan kanssa. olemme vähemmistöä ja emme halua sotaa. mutta on pakko sotia jos haluaa selviytyä. rautaa rajalle!

    VastaaPoista