Viana (2016)

Viana (2016)
Disneyn ohjaajalegendojen John Muskerin ja Ron Clementsin "Vaiana" (Moana, 2016) saa Suomen ensi-iltansa 17.2.2017.

lauantai 18. syyskuuta 2010

Animaatioiden tekijöitä- Piirrettyjen Dubbaaminen

Tässä artikkelissa käsittelen vähän suomalaisten kykyä jälkiäänittää piirrettyjä. Kerron myös miten elokuvia dubataan maailmalla verrattuna Suomeen.
Harva tietää mistä "dubbaus"-sana on peräisin. Sana "dubbaus" tulee englannin kielen sanasta "dub", joka puolestaan on lyhenne sanasta "double", (sijaisnäyttelijä).

Vieraskielisten elokuvien levittäminen ulkomaille on ollut aina dubbaamisen perussyy. Suomessa dubbaamista on yleisesti käytetty vain piirretyissä. Suomi on yleisesti suosinut elokuvien ja tv-sarjojen tekstittämistä pienen markkina-alueen takia. Tekstittäminen käy huomattavasti nopeammin ja halvemmalla.

Tärkein keksintö jälkiäänityksen kannalta oli magneettinauha, jota saksalaisyhtiö BASF kehitteli 1930-luvun puolivälissä. Alun perin se oli magnetisoitua metallilankaa, ja joustavampien johdinmateriaalien kehittelyn myötä käyttöön otettiin nykyaikaiset ääninauhat.
Aluksi ääntä pystyttiin nauhoittamaan ja toistamaan vain yksikanavaisesti eli niin sanottua monoäänitystä käyttäen. Elokuvan ääninauha sisälsi taustaäänet, dialogin ja musiikin. Vieraskielistä elokuvaa dubattaessa piti kaikki äänet nauhoittaa uudelleen. Stereoäänen kehittäminen toi hieman apua tilanteeseen, sillä se johti parempaan tilavaikutelmaan. Ääni oli kuitenkin yhä vain yhdellä kaksikanavaisella nauhalla, ja äänikanavia voitiin käsitellä vain samanaikaisesti.
Moniraitaäänityksen avulla oli mahdollista nauhoittaa dialogi, taustaäänet ja musiikki omille raidoilleen ja yhdistää ne lopuksi yhdeksi kokonaisuudeksi. Jälkituotannossa dialogiin yhdistetään muut ääniraidat.

Ääninäyttelijät lausuvat vuorosanat kaijuttomassa ARD kopissa.

Jälkiäänitys studiossa ovat mukana:
  • Ääninäyttelijä
  • Dialogileikkaaja (huolehtii huulisynkroniasta)
  • Ohjaaja (Valitsee näyttelijät ja ohjaa)
  • Äänittäjä ( Valvoo äänen laatua ja tasokkuutta)
  • Vastaava tuottaja (huolehtii aikatauluista)
Kaikkein haastavin homma on kääntäjällä, joka joutuu kääntämään ohjelman tai elokuvan vuorosanat suomeksi suomalaista jälkiäänitystä varten. Vaikeuksia tuottavat mm. kielien väliset ilmaisuerot ja satunnaiset sanaleikit. Joitakin ulkomaisia ilmaisuja ei pystytä kääntämään kirjaimellisesti niin, että ne tarkoittaisivat samaa suomenkielellä. Niinpä kääntäjillä on haastava tehtävä miettiä, miten jotkut vitsit voitaisiin ilmaista yhtä hauskasti suomeksi.

Kaikkia vuorosanojakaan ei voi kääntää kirjaimellisesti toiselle kielelle, jos se vaikeuttaa elokuvan huulisynkronointia. Vuorosanat pyritään kääntämään niin, että esim. suomeksi dubatut vuorosanat mahtuvat pituudeltaan elokuvassa esiintyvän henkilön huulenliikkeisiin.

Nykyisin dubbaus-studioilla on mahdollista nopeuttaa ja hidastaa dubbaajien vuorosanoja jälkikäsittelyssä, jotta suomenkieliset vuorosanat voidaan sovittaa elokuviin mahdollisimman tarkasti. Vuorosanat nauhoitetaan lyhyissä pätkissä, joita kutsutaan otoiksi. Ottojen alku ja loppu ilmoitetaan aina klaffin merkkiäänellä.

Dubberman on tuottanut laadukkaita dubbauksia moniin Sub Juniorilla esitettyihin ohjelmiin.

Dubberman on tuottanut laadukkaita dubbauksia moniin Sub Juniorilla esitettyihin ohjelmiinDubbaaminen on saanut myös paljon kritiikkiä maailmalla. Suomalaisista dubbaustudioista eniten haukkuja sai Agapio Racing Team , jonka dubbauksiin kuuluivat mm.  Alvin ja pikkuoravat, Calimero ja ystävät ja Digimonin ensimmäiset 26 jaksoa. Nelonen antoi Tuotantotalo Wernelle luvan dubata loput Digimonin jaksot, koska katsojat valittivat Agapio Racing Teamin törkeänhuonoista dubbauksista.
Myös monet halvalla tehdyt dubbaukset, joissa käytetään 1-3 näyttelijää monessa eri roolissa, eivät ole saavuttaneet suurta suosiota. Näistä mainittakoon mm. suomenkielelle dubatut Pätkis-videokasetit.

Agapio Racing Team pilasi monta laadukasta piirrossarjaa huonoilla dubbauksilla. Yksi niistä oli Alvin ja Pikkuoravat

Ulkomailla mm. englanniksi dubattu anime ei ole saavuttanut suurta suosiota. Siitä huolimatta Pohjois-Amerikassa on dubattu lähes kaikki japanilaiset animesarjat ja elokuvat.




Dubbaaminen euroopassa.  
  • Sininen: Dubbaus vain lapsille tarkotetuissa ohjelmissa. Muulloin tekstitetty.
  • Oranssi: Vaihteleva käytäntö: Osa ohjelmista on dubattuja, osa tekstitettyjä.
  • Keltainen: Päällepuhuttu: Ohjelmissa käytetään yhtä tai muutamaa ääninäyttelijää, ja alkuperäinen ääni säilytetään taustalla
  • Punainen: Yleinen dubbaus: Kaikissa tuontielokuvissa ja -sarjoissa käytetään roolikohtaisia ääninäyttelijöitä.
  • Punasini: Maissa toisinaan tuotetaan omia dubbauksia, mutta yleisesti käytetään naapurimaissa tuotettuja dubbauksia läheisen kielen takia.

Venäjällä päällepuhumisdubbaukset ovat yleisiä. Ohjelmissa käytetään yhtä tai muutamaa ääninäyttelijää, ja alkuperäinen ääni säilytetään taustalla.

Italia, Ranska ja Espanja suosivat kaikkien ulkomailta tuotujen elokuvien ja tv-sarjojen dubbaamista. Niissä on käytössä ns. yleinen dubbaus, jolloin kaikissa tuontielokuvissa ja tv-sarjoissa käytetään roolikohtaisia ääninäyttelijöitä.

Toisissa maissa taas suositaan enemmän elokuvien tekstittämistä. Näihin maihin kuuluu mm. pieni Suomi. Suomessa ulkomaisten elokuvien ja tv-sarjojen tekstittäminen on erittäin yleistä. Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Portugalissa suositaan enemmän tekstittämistä piirrettyjä lukuunottamatta. Dubbausten ystävien mielestä tekstitykset vaan häiritsevät elokuvaa, koska ne peittävät osan kuvasta ja niitä lukiessaan joutuu keskittämään katseensa teksteihin, jolloin osa elokuvan tapahtumista jää huomaamatta.

Minusta dubbaaminen ja tekstittäminen ovat yhtä hyviä. Kumpikin niistä voi onnistua tai epäonnistua, ja pyrin aina vertailemaan eri vaihtoehtoja ja valitsen sen, mikä näyttää tai kuulostaa paremmalta.


Suomalaisia dubbaus-studioita
Tunnettuja suomalaisia ääninäyttelijöitä:


Näyttelijät Antti Pääkkönen ja Seppo Pääkkönen kuuluvat Suomen vakituisiin ja parhaimpiin ääninäyttelijöihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti